Nastolan asukkaiden alueellinen identiteetti kuntaliitoksen jälkeen
Takala, Kaisa (2025-08-31)
Nastolan asukkaiden alueellinen identiteetti kuntaliitoksen jälkeen
(31.08.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193902
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090193902
Tiivistelmä
Nastola oli Lahden itäinen naapurikunta, kunnes se liitettiin vuonna 2016 Lahteen. Kuntaliitokset herättävät paljon keskustelua ja mielipiteitä, mutta miten ne vaikuttavat alueelliseen identiteettiin? Identiteetin ja kotipaikan tärkeyttä ihmiselle ei voi vähätellä. Molemmat ovat tärkeitä tekijöitä siinä, keitä olemme ja mihin koemme kuuluvamme.
Tutkimuskysymykseni liittyvät nastolalaisten alueelliseen identiteettiin, sen ilmenemiseen ja kuulumisen kokemukseen. Tutkin asiaa kyselyn avulla, johon sain 175 vastausta. Kysymyksiä on 13, joista osa on taustakysymyksiä, kuten ikäluokka. Tutkin aineistoa tilastollisesti ja laadullisesti.
Tilastollinen analyysi SPSS-ohjelmistolla osoittaa merkkejä sekä identiteetin muutoksesta että vahvasta nastolalaisuudesta. Myös lahtelaiseksi itsensä kokevia on merkittävä määrä. Avointen kysymysten laadullinen sisällönanalyysi paljastaa muun muassa kuntaidentiteetin ohella myös kyläidentiteettien olemassaolon, joidenkin vastaajien negatiivisen suhtautumisen kuntaliitokseen sekä täydentää kuvaa nastolalaisesta identiteetistä, jonka voi huomata myös tilastollisesta analyysistä.
Keskustelu-luvussa käyn läpi tulosten suhdetta aiempaan kirjallisuuteen. Myös yksi aiempi tutkimus on osoittanut kyläidentiteettien tärkeyden ja säilymisen kuntaliitoksesta huolimatta. Tätä tulosta omakin tutkimukseni vahvistaa. Pohdin myös Nastolan erityispiirteiden vaikutusta alueelliseen identiteettiin ja sen säilymiseen tai muutokseen.
Tutkimuskysymykseni liittyvät nastolalaisten alueelliseen identiteettiin, sen ilmenemiseen ja kuulumisen kokemukseen. Tutkin asiaa kyselyn avulla, johon sain 175 vastausta. Kysymyksiä on 13, joista osa on taustakysymyksiä, kuten ikäluokka. Tutkin aineistoa tilastollisesti ja laadullisesti.
Tilastollinen analyysi SPSS-ohjelmistolla osoittaa merkkejä sekä identiteetin muutoksesta että vahvasta nastolalaisuudesta. Myös lahtelaiseksi itsensä kokevia on merkittävä määrä. Avointen kysymysten laadullinen sisällönanalyysi paljastaa muun muassa kuntaidentiteetin ohella myös kyläidentiteettien olemassaolon, joidenkin vastaajien negatiivisen suhtautumisen kuntaliitokseen sekä täydentää kuvaa nastolalaisesta identiteetistä, jonka voi huomata myös tilastollisesta analyysistä.
Keskustelu-luvussa käyn läpi tulosten suhdetta aiempaan kirjallisuuteen. Myös yksi aiempi tutkimus on osoittanut kyläidentiteettien tärkeyden ja säilymisen kuntaliitoksesta huolimatta. Tätä tulosta omakin tutkimukseni vahvistaa. Pohdin myös Nastolan erityispiirteiden vaikutusta alueelliseen identiteettiin ja sen säilymiseen tai muutokseen.