Psykiatristen avohoitopalveluiden kustannusvaikuttavuus Varsinais-Suomen hyvinvointialueella

Abstract

Psykiatria on lääketieteen osa-alue, joka keskittyy hoitamaan erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Psykiatrisen hoidon tarve on viime vuosina ja vuosikymmeninä ollut kasvussa sekä perusterveydenhuollossa, että erikoissairaanhoidossa. Psykiatrisessa hoidossa keskeistä on toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä samoin kuin psykiatrian erikoisalan sisäisesti, etenkin avohoidon ja sairaalahoidon välillä. Yhteistyön toimivuuteen täytyy panostaa organisaatiotasolla sekä poliittisella päätöksenteolla, sillä saumaton yhteistyö edistää paitsi potilaiden laadukasta hoitoa, niin myös kustannusten optimointia.

Kustannusvaikuttavuudella tarkoitetaan lääketieteellisen hoidon näkökulmasta hoidon tuottaman hyödyn suhdetta sen aiheuttamiin kustannuksiin. Kustannustehokkuus vastaavasti kuvaa sitä, kuinka paljon terveyspalvelusta saadaan hyötyä tiettyä rahamäärää kohden. Kustannusvaikuttavuus ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä huomioon otettavia asioita terveystaloustieteessä laskettaessa ja pohdittaessa mm. psykiatrisia hoitostrategioita kansantaloudellisesta näkökulmasta.

Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tutkia ja analysoida avohoidon kustannusvaikuttavuutta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella aiempaan aiheesta tuotettuun informaatioon ja tutkimukseen perustuen. Tutkielmassa käsitellään myös psykiatrisen avohoidon ja sairaalahoidon välistä yhteistyötä sekä siinä havaittuja ongelmakohtia, kuten esimerkiksi hoidon pirstaleisuutta. Tietoa ja tutkimusta hoitojen kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta sekä yhteistyön kustannustehokkuutta heikentävistä ongelmakohdista tarvitaan, jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata psykiatrisen hoidon lisääntyvään tarpeeseen mahdollisimman tehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti.

Tässä tutkielmassa havaittiin, että alustavien tutkimustulosten perusteella avohoito Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on kustannusvaikuttavaa. Lisää tutkimusta aiheesta kuitenkin tarvitaan. Myös vertailevaa analyysiä eri hyvinvointialueilta tarvitaan, jotta saadaan kokonaisvaltaista tietoa myös koko Suomen tasolta. Etenkin monimutkaiset hoitoketjut ja niistä osaltaan aiheutuva pirstaleisuus psykiatrisessa hoidossa ovat kehityskohteita, joihin tulisi panostaa tulevaisuudessa etenkin sosiaali- ja terveyspoliittisessa päätöksenteossa. Hoitoketjujen sujuvoittaminen ja psykiatrisen hoidon pirstaleisuuden vähentäminen tuottaisivat toimenpiteinä merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä sekä kehittäisivät psykiatrista hoitoa kustannusvaikuttavampaan ja tehokkaampaan suuntaan.