Liuksialan kuningatar : Kaarina Maununtyttären merkityksiä Sakari Topeliuksen kirjoituksissa
Saapunki, Jesse (2025-09-23)
Liuksialan kuningatar : Kaarina Maununtyttären merkityksiä Sakari Topeliuksen kirjoituksissa
(23.09.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092397727
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025092397727
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Kaarina Maununtyttären merkityksiä Sakari Topeliuksen kirjoituksissa. Sen tarkoituksena on valottaa Kaarina Maununtyttären merkitystä 1800-luvun lopun kansallisromanttisessa Suomessa ja Sakari Topeliuksen esityksiä Kaarinasta esimerkillisenä naisena sekä Maamme kirjassa kansakouluoppilaille, sekä luennoissaan yliopistossa. Tutkimusaineistona toimii Sakari Topeliuksen Maamme kirja (1878) sekä Topeliuksen käsin kirjoittamat luentomuistiinpanonsa vuodelta 1864.
Alkuperäisaineistoa tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden avulla laadullisessa analyysissä. Ensimmäisessä käsittelykappaleessa Kaarina Maununtytär asetetaan aikansa kontekstiin lukuisen biografioiden kautta ja tutkimuskirjallisuudesta käy selville, että Kaarina oli jo aikanaan arvostettu henkilö. Toisessa käsittelykappaleessa Topeliuksen historianfilosofiaa ja uskonnollisuutta tarkastellaan Kaarina Maununtyttären kuvauksien kautta ja Topelius käytti Kaarinaa 1800-luvun naisen mallina Maamme kirjassa ja luennoissaan.
Tutkielmassa käy ilmi, että Sakari Topelius käytti ajalleen tyypillisesti biografioita osoittamaan esimerkillisiä ihmisiä kasvavalle kansakunnalle. Jo aikanaan arvostettu, rahvaasta sotilaan tyttärestä Ruotsin kuningattareksi noussut Kaarina Maununtytär toimii Topeliuksen biografioissa esimerkillisenä naisena, joka uhraa itsensä ja omat intressinsä suuremman hyvän puolesta ja jonka uhrautuvaisuus ja uskollisuus myötäilee 1800-luvun naisen mallia.
Alkuperäisaineistoa tarkastellaan tutkimuskirjallisuuden avulla laadullisessa analyysissä. Ensimmäisessä käsittelykappaleessa Kaarina Maununtytär asetetaan aikansa kontekstiin lukuisen biografioiden kautta ja tutkimuskirjallisuudesta käy selville, että Kaarina oli jo aikanaan arvostettu henkilö. Toisessa käsittelykappaleessa Topeliuksen historianfilosofiaa ja uskonnollisuutta tarkastellaan Kaarina Maununtyttären kuvauksien kautta ja Topelius käytti Kaarinaa 1800-luvun naisen mallina Maamme kirjassa ja luennoissaan.
Tutkielmassa käy ilmi, että Sakari Topelius käytti ajalleen tyypillisesti biografioita osoittamaan esimerkillisiä ihmisiä kasvavalle kansakunnalle. Jo aikanaan arvostettu, rahvaasta sotilaan tyttärestä Ruotsin kuningattareksi noussut Kaarina Maununtytär toimii Topeliuksen biografioissa esimerkillisenä naisena, joka uhraa itsensä ja omat intressinsä suuremman hyvän puolesta ja jonka uhrautuvaisuus ja uskollisuus myötäilee 1800-luvun naisen mallia.