"Suomen valtio on suoraan sanottuna tuupannut mua hanuriin!" : Suomalaisuuden ja kansallisen identiteetin diskurssit Pasilassa

Abstract

Käsittelen tässä tutkielmassa suomalaisuuden ja kansallisen identiteetin diskursseja Pasila-televisiosarjassa. Pasila on suomalainen animaatiosatiiri, joka esitettiin ensimmäistä kertaa vuosina 2007–2013 YLE TV2-kanavalla. Tutkielmani pääkysymys on: Millaisia merkityksiä suomalaisuudelle ja kansalliselle identiteetille Pasilassa annetaan? Tämän lisäksi esitän aineistolle kaksi tarkentavaa lisäkysymystä: Millä keinoin sarjassa identifikaatioita tuotetaan? Sekä, minkälaisiin diskursiivisiin kontekstei-hin suomalaisuuden representaatiot sarjassa voidaan liittää? Tutkielman kannalta yksi keskeisimpiä käsitteitä on Michael Billigin kirjassaan Banal nationalism (1995) hyödyntämä arkipäiväinen nationa-lismi, jolla hän tarkoittaa arkipäiväistyneitä tapoja, joiden avulla vakiintuneet kansallisvaltiot liputtavat kansakuntaa, ja siten muistuttavat kansalaisia heidän kansallisesta identiteetistään. Tutkielman tarkoituksena onkin tuoda esille niitä arkipäiväisiä ja huomaamattomia tapoja, joilla sarjan suomalaisyleisölle jatkuvasti indikoidaan kansallista identiteettiä Pasilassa. Yhdistän tutkielman tutkimusmenetelmänä sekä diskurssianalyysia että lähilukua, joiden avulla erottelen sarjasta kolme laajempaa kansallisen identiteetin diskurssia, joita kutakin tarkastelen kahdesta eri näkökulmasta. Tutkielmassa kansallisen identiteetin määrittelyssä hyödynnän ensisijaisesti Stuart Hallin kirjoituksia teoksessa Identiteetti (1999), sekä Mikko Lehtosen, Olli Löytyn sekä Petri Ruuskan artikkelikokoelmaa Suomi toisin sanoen. Tarkastelen tutkielmassa Pasilaa kokonaisuutena, mutta olen rajannut sarjan jaksojen joukosta kuusi jaksoa havainnollistaviksi esimerkeiksi, joita tarkastelen analyysissä tarkemmin hyödyntäen diskurssianalyysin lisäksi lähilukua. Pasilassa suomalaisuutta representoidaan ensisijaisesti erilaisten kansallisten stereotypioiden kautta, joita sarjassa samanaikaisesti sekä vahvistetaan että kyseenalaistetaan. Sarjassa kansallisia stereotypioita hyödynnetään myös suomalaisten vertailussa suhteessa muihin kansoihin, jossa identiteetti perustuu samastumiseen ja erontekoon ”meidän” ja ”muiden” välillä. Pasilassa korostetaankin eroja suhteessa maahanmuuttajiin, mutta Yhdysvaltoihin verrattaessa sarjassa esiintyy sekä samastumista että suomalaisten erityislaatuisuuden korostamista. Sarjassa suomalaisten erityisyyttä nostetaan esille myös suomaisille ominaisiksi miellettyjen kulttuuristen symboleiden kautta. Sarjassa kansakunnan symboleille annetut kansallisromanttiset merkitykset asetetaan kuitenkin samalla myös kyseenalaiseksi.