Väkivallan ja trauman kuvaus Ulrikke Bakin teoksessa Love Looks Bleak
Sivén, Jenny (2025-10-14)
Väkivallan ja trauman kuvaus Ulrikke Bakin teoksessa Love Looks Bleak
Sivén, Jenny
(14.10.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251017102004
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251017102004
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan trauman ja väkivallan kuvausta Ulrikke Bakin teoksessa Love Looks Bleak (2024). Tutkielman teoreettiset näkökulmat ovat traumatutkimus ja feministinen kirjallisuudentutkimus. Tutkimuksessa selvitetään sitä, kuinka trauma ilmenee Ulrikke Bakin teoksessa Love Looks Bleak. Tutkimus selvittää sitä, miten teos vastaa traumakirjallisuuden konventioihin ja miten trauman kuvaus heijastaa yhteiskuntaa. Tutkimuksen ytimessä on traumaan liittyvät tunnereaktiot erityisesti häpeä. Tutkimuksessa selvitetään myös väkivaltaan liittyviä valtarakenteita ja sukupuolittuneisuutta.
Tutkimuksessa teosta lähestytään traumakirjallisuutena, jota tutkitaan monialaisesti
trauman- ja muistintutkimuksen avulla. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty lähteinä feminististä kirjallisuudentutkimusta. Kyseessä on siis naisen kirjoittama teos, jonka takia tutkimuksessa selvitetään myös väkivallan sukupuolittuneisuutta ja vallitsevia sukupuolirooleja. Olennaista on myös se, että tunnistamiseen liittyvät tunteet asettavat lukijan subjektipositioon, jonka vuoksi traumakirjallisuuden tulkitseminen objektiiviesti on mahdotonta.
Tutkimuksessa selviää, että Bakin teos vastaa traumakirjallisuuden konventioita ja, että väkivallan sukupuolittuneisuus on olennainen osa teosta. Tutkimuksessa selviää myös se, että trauman kokemus on luonteeltaan ambivalentti, vaikka traumaa kuvataankin usein tiettyjen roolien ja konventioiden kautta. Tutkimuksessa painotetaan myös ongelmakohtia, jotka liittyvät siihen, kenen ääni saadaan kuulumaan ja kenen ei.
Tutkimuksessa teosta lähestytään traumakirjallisuutena, jota tutkitaan monialaisesti
trauman- ja muistintutkimuksen avulla. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty lähteinä feminististä kirjallisuudentutkimusta. Kyseessä on siis naisen kirjoittama teos, jonka takia tutkimuksessa selvitetään myös väkivallan sukupuolittuneisuutta ja vallitsevia sukupuolirooleja. Olennaista on myös se, että tunnistamiseen liittyvät tunteet asettavat lukijan subjektipositioon, jonka vuoksi traumakirjallisuuden tulkitseminen objektiiviesti on mahdotonta.
Tutkimuksessa selviää, että Bakin teos vastaa traumakirjallisuuden konventioita ja, että väkivallan sukupuolittuneisuus on olennainen osa teosta. Tutkimuksessa selviää myös se, että trauman kokemus on luonteeltaan ambivalentti, vaikka traumaa kuvataankin usein tiettyjen roolien ja konventioiden kautta. Tutkimuksessa painotetaan myös ongelmakohtia, jotka liittyvät siihen, kenen ääni saadaan kuulumaan ja kenen ei.