Uskontokasvatuksesta katsomuskasvatukseen : Varhaiskasvatuksen opettajien koulutus, ammatillinen kasvu ja sen tukeminen
Koski, Piia; Rautanen, Minna (2025-11-12)
Uskontokasvatuksesta katsomuskasvatukseen : Varhaiskasvatuksen opettajien koulutus, ammatillinen kasvu ja sen tukeminen
Koski, Piia
Rautanen, Minna
(12.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251117108407
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251117108407
Tiivistelmä
Yhteiskunta monimuotoistuu maahanmuuton myötä, mikä heijastuu myös varhaiskasvatukseen. Pohjoismaiden historia on sidoksissa evankelisluterilaiseen kirkkoon ja se vaikuttaa sekä uskonnollisiin että poliittisiin käsityksiin Suomessa. Varhaiskasvatuksen uskontokasvatus muuttui vuoden 2015 varhaiskasvatuslain uudistuksessa katsomuskasvatukseksi. Varhaiskasvatukseen sisältyy katsomuskatsomusta, jolla tarkoitetaan uskontoihin ja muihin katsomuksiin liittyvää kasvatusta. Katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina arvottamatta niitä keskenään ja opetus on arvopohjaltaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta.
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset edellyttävät myös opettajankoulutusjärjestelmän kehittämistä. Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmat ovat tutkimusperustaisia ja tavoitteena on kouluttaa tutkimusorientoituneita, autonomisia ja reflektoivia opettajia, jotka ovat halukkaita kehittämään opetustaan. Yksi opettajankoulutuksen keskeisistä tehtävistä on valmistaa opettajia kohtaamaan yhteiskunnan kasvavaa monimuotoisuutta.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että asiakirjaohjauksen tulisi antaa enemmän konkreettisia ohjeita varhaiskasvatuksen opettajille käytännön työn toteuttamiseen. Tukeakseen moninaisten lasten identiteetin kehittymistä ja edistääkseen koulutuksellista tasa-arvoa, opettajien on kyettävä tunnistamaan ja kunnioittamaan uskonnollisia identiteettejä sekä oltava tietoisia oman ajattelun ideologisista, kulttuurisista ja katsomuksellisista juurista.
Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien pääpaino rajattiin vertaisarvioituihin, mikä saattoi rajata pois joitakin näkökulmia. Nykytilannetta kuvaamaan on käytetty muutamia muita lähteitä, jotka ovat hankkeita ja selvityksiä. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen vahvuutena voidaan nähdä mahdollisuus mukauttaa tutkimuksien hakuprosessia aineistolähtöisesti.
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset edellyttävät myös opettajankoulutusjärjestelmän kehittämistä. Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmat ovat tutkimusperustaisia ja tavoitteena on kouluttaa tutkimusorientoituneita, autonomisia ja reflektoivia opettajia, jotka ovat halukkaita kehittämään opetustaan. Yksi opettajankoulutuksen keskeisistä tehtävistä on valmistaa opettajia kohtaamaan yhteiskunnan kasvavaa monimuotoisuutta.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että asiakirjaohjauksen tulisi antaa enemmän konkreettisia ohjeita varhaiskasvatuksen opettajille käytännön työn toteuttamiseen. Tukeakseen moninaisten lasten identiteetin kehittymistä ja edistääkseen koulutuksellista tasa-arvoa, opettajien on kyettävä tunnistamaan ja kunnioittamaan uskonnollisia identiteettejä sekä oltava tietoisia oman ajattelun ideologisista, kulttuurisista ja katsomuksellisista juurista.
Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien pääpaino rajattiin vertaisarvioituihin, mikä saattoi rajata pois joitakin näkökulmia. Nykytilannetta kuvaamaan on käytetty muutamia muita lähteitä, jotka ovat hankkeita ja selvityksiä. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen vahvuutena voidaan nähdä mahdollisuus mukauttaa tutkimuksien hakuprosessia aineistolähtöisesti.
