Suomi ja Ranska koulutusviennin pelikentällä: Kansainvälistymisstrategioiden vertaileva tutkimus
Saviaro, Matias (2025-11-18)
Suomi ja Ranska koulutusviennin pelikentällä: Kansainvälistymisstrategioiden vertaileva tutkimus
Saviaro, Matias
(18.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251124110532
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251124110532
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli vertailla Suomen ja Ranskan korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategioita ja koulutusviennin muotoja. Tarkoituksena oli selvittää, miten maiden poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset lähtökohdat muovaavat niiden tapaa lähestyä kansainvälistymistä. Tutkielma pyrki samalla laajentamaan ymmärrystä siitä, miten globalisaatio ja kansallinen koulutuspolitiikka kietoutuvat yhteen ja millaisia arvoja ja tavoitteita koulutusviennin taustalla vaikuttaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena vertailevana analyysina, jossa hyödynnettiin valtionhallinnon strategisia asiakirjoja, ohjelmia ja politiikkalinjauksia. Aineisto analysoitiin teemoittain ja suhteutettiin teoreettiseen viitekehykseen, joka koostui globalisaation, uusliberalismin ja glokalisaation käsitteistä.
Tulosten perusteella Suomen malli rakentui markkinaehtoiselle kilpailukykypolitiikalle, jossa koulutus nähdään vientituotteena ja taloudellisen kasvun välineenä. Ranskan lähestymistapa puolestaan perustui kulttuuridiplomatian ja frankofonisen yhteistyön perinteeseen, jossa koulutus toimii osana valtiollista sivistys- ja identiteettipolitiikkaa. Molemmat maat pyrkivät vahvistamaan kansallista näkyvyyttään globaalissa koulutuskentässä, mutta eri tavoin: Suomi painotti taloudellista vaikuttavuutta, Ranska kulttuurista jatkuvuutta ja kielellistä yhteisöllisyyttä.
Tutkimusaineisto koostui Suomen ja Ranskan korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategioista ja niihin liittyvistä ohjelma-asiakirjoista, jotka valittiin niiden ajankohtaisuuden ja poliittisen merkityksen perusteella. Johtopäätöksissä todettiin, että kansainvälistyminen on aktiivinen ja arvopohjainen prosessi, joka heijastaa kansallisia traditioita ja poliittisia valintoja. Suomen ja Ranskan strategiat osoittavat, että koulutus toimii paitsi taloudellisen ja kulttuurisen vaikutusvallan välineenä myös osana laajempaa yhteiskunnallista ja poliittista itseymmärrystä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena vertailevana analyysina, jossa hyödynnettiin valtionhallinnon strategisia asiakirjoja, ohjelmia ja politiikkalinjauksia. Aineisto analysoitiin teemoittain ja suhteutettiin teoreettiseen viitekehykseen, joka koostui globalisaation, uusliberalismin ja glokalisaation käsitteistä.
Tulosten perusteella Suomen malli rakentui markkinaehtoiselle kilpailukykypolitiikalle, jossa koulutus nähdään vientituotteena ja taloudellisen kasvun välineenä. Ranskan lähestymistapa puolestaan perustui kulttuuridiplomatian ja frankofonisen yhteistyön perinteeseen, jossa koulutus toimii osana valtiollista sivistys- ja identiteettipolitiikkaa. Molemmat maat pyrkivät vahvistamaan kansallista näkyvyyttään globaalissa koulutuskentässä, mutta eri tavoin: Suomi painotti taloudellista vaikuttavuutta, Ranska kulttuurista jatkuvuutta ja kielellistä yhteisöllisyyttä.
Tutkimusaineisto koostui Suomen ja Ranskan korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategioista ja niihin liittyvistä ohjelma-asiakirjoista, jotka valittiin niiden ajankohtaisuuden ja poliittisen merkityksen perusteella. Johtopäätöksissä todettiin, että kansainvälistyminen on aktiivinen ja arvopohjainen prosessi, joka heijastaa kansallisia traditioita ja poliittisia valintoja. Suomen ja Ranskan strategiat osoittavat, että koulutus toimii paitsi taloudellisen ja kulttuurisen vaikutusvallan välineenä myös osana laajempaa yhteiskunnallista ja poliittista itseymmärrystä.
