Koloniaalisen vallankäytön tarkastelu ja kritisointi Mohammed Mbougar Sarrin teoksessa La plus secrète mémoire des hommes
Vanhatalo, Viivi (2025-11-26)
Koloniaalisen vallankäytön tarkastelu ja kritisointi Mohammed Mbougar Sarrin teoksessa La plus secrète mémoire des hommes
(26.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114412
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114412
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan, miten Mohammed Mbougarr Sarrin teos La plus secrète mémoire des hommes kuvaa mustien kirjailijoiden kokemusta ranskalaisesta kirjallisuusinstituutiosta. Tutkielmassa keskitytään erityisesti koloniaalisten valtasuhteiden kritiikkiin teoksessa. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma on postkoloniaalinen. Postkoloniaalisen tutkimuksen avulla tutkielmassa selvitetään, kuinka koloniaaliset valtarakennelmat vaikuttavat afrikkalaisen kirjailijan marginaaliseen positioon ranskalaisen kirjallisuuden kentällä. Vaikutuksiin kuuluvat muun muassa eksotisointi, toiseuttaminen sekä väheksyntä. Nämä teemat ovat tutkimuksessa keskeisimmässä tarkastelussa.
Tutkimuskysymystä lähestytään pohjustamalla ensin kolonialistista kirjallisuusinstituutiota Ranskassa sekä sen lähestymistapoja afrikkalaisiin kirjailijoihin 1900-luvun alkupuolella. Teoksessa annettua fiktiivistä tarinaa heijastetaan malilaiseen kirjailijaan, Yambo Ouologuemiin, johon yksi teoksen päähenkilöistä perustuu. Tämän jälkeen siirrytään tutkimaan, miten nämä koloniaaliset standardit ovat yhä läsnä 2010-luvun kirjallisuusinstituutiossa. Tämä toteutetaan tutkimalla modernia aikaa edustavien henkilöhahmojen kokemuksia ranskalaisesta kirjallisuusinstituutiosta, ja reflektoimalla 1900-luvun instituutioon.
Tutkimuksessa käy ilmi koloniaalisten järjestelmien korostavan afrikkalaisen kirjailijan toiseuttamista ja erilaisuutta. Koloniaalisella kirjallisuusinstituutiolla on vaikutusta yhä 2010-luvulla afrikkalaistaustaisiin mustiin kirjailijoihin. Se rajoittaa heidän menestymistään ja sitä myötä itseilmaisua. Tutkimuksessa painotetaan mustien Saharan eteläpuolisen Afrikan kirjailijoiden kokemuksia. Tämä ei ole verrattavissa pohjois-afrikkalaiseen kirjallisuuteen, koska Pohjois-Afrikalla on erilainen suhde ranskalaiseen kolonialismiin.
Tutkimuskysymystä lähestytään pohjustamalla ensin kolonialistista kirjallisuusinstituutiota Ranskassa sekä sen lähestymistapoja afrikkalaisiin kirjailijoihin 1900-luvun alkupuolella. Teoksessa annettua fiktiivistä tarinaa heijastetaan malilaiseen kirjailijaan, Yambo Ouologuemiin, johon yksi teoksen päähenkilöistä perustuu. Tämän jälkeen siirrytään tutkimaan, miten nämä koloniaaliset standardit ovat yhä läsnä 2010-luvun kirjallisuusinstituutiossa. Tämä toteutetaan tutkimalla modernia aikaa edustavien henkilöhahmojen kokemuksia ranskalaisesta kirjallisuusinstituutiosta, ja reflektoimalla 1900-luvun instituutioon.
Tutkimuksessa käy ilmi koloniaalisten järjestelmien korostavan afrikkalaisen kirjailijan toiseuttamista ja erilaisuutta. Koloniaalisella kirjallisuusinstituutiolla on vaikutusta yhä 2010-luvulla afrikkalaistaustaisiin mustiin kirjailijoihin. Se rajoittaa heidän menestymistään ja sitä myötä itseilmaisua. Tutkimuksessa painotetaan mustien Saharan eteläpuolisen Afrikan kirjailijoiden kokemuksia. Tämä ei ole verrattavissa pohjois-afrikkalaiseen kirjallisuuteen, koska Pohjois-Afrikalla on erilainen suhde ranskalaiseen kolonialismiin.