Puolueet poliittisten jakolinjojen muutoksessa : Sosioekonomisen vasemmisto–oikeisto- ja sosiokulttuurisen GAL–TAN-ristiriitaulottuvuuden yhteys puoluevalintaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa
Kärkkäinen, Pekka (2025-11-28)
Puolueet poliittisten jakolinjojen muutoksessa : Sosioekonomisen vasemmisto–oikeisto- ja sosiokulttuurisen GAL–TAN-ristiriitaulottuvuuden yhteys puoluevalintaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa
(28.11.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251205115000
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251205115000
Tiivistelmä
Eräs keino teoretisoida puoluejärjestelmien syntymistä, puolueiden toimintaa ja kansalaisten äänestyskäyttäytymistä on selittää niitä poliittisten ristiriitaulottuvuuksien tai jakolinjojen avulla. Tällä käsitteellä tarkoitetaan erilaisia yhteiskunnissa syntyviä konflikteja, jotka kokoavat alleen tietynlaisia asiakysymyspaketteja tai -jatkumoita ja ilmentyvät erilaisina puolueina valtioiden parlamenteissa. Ristiriitaulottuvuudet ovat suhteellisen pysyviä, mutta muuttuvat silti vähitellen. Jo vuosikymmenien ajan länsimaisissa demokratioissa, Suomi mukaan luettuna, on havaittu niin sanottujen vanhan politiikan ristiriitaulottuvuuksien merkityksen vähenemistä uudemman politiikan jakolinjojen vakiinnuttaessa asemaansa puoluevalinnan taustalla.
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään kahden merkittävän ristiriitaulottuvuuden, sosioekonomisen vasemmisto–oikeisto- ja sosiokulttuurisen GAL–TAN-jakolinjan, vaikutusta suomalaisten puoluevalintaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa sekä vertaillaan näiden kahden jakolinjan keskinäistä painoarvoa äänestyspäätöksessä puolueittain. Aineistona tutkielmassa käytetään vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen kyselyaineistoa, ja analyysi toteutetaan logistisella regressioanalyysillä. Työn teoreettinen viitekehys koostuu sekä äänestyskäyttäytymistä kuvaavasta ristiriitaulottuvuusteoriasta että aiemmasta tutkimuksesta ristiriitaulottuvuuksien lähihistorian kehityksestä.
Analyysin tuloksena havaitaan, että molemmat jakolinjat selittävät hyvin puoluevalintaa, mutta uudempi sosiokulttuurinen jakolinja on kokonaisuutena sosioekonomista parempi selittäjä. Näin on erityisesti uudempien, sosiokulttuurisia kysymyksiä painottavien puolueiden kohdalla, mutta läpi eduskuntapuoluekentän on GAL–TAN-jakolinjan yhteys puoluevalintaan vahva. Analyysin pohjalta voidaan sanoa, että poliittisten ristiriitaulottuvuuksien kehitys on edennyt myös Suomessa, ja sosioekonomisen jakolinjan merkittävyydestä huolimatta äänestäjät valitsevat puolueensa yhä useammin sosiokulttuuristen kysymysten perusteella.
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään kahden merkittävän ristiriitaulottuvuuden, sosioekonomisen vasemmisto–oikeisto- ja sosiokulttuurisen GAL–TAN-jakolinjan, vaikutusta suomalaisten puoluevalintaan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa sekä vertaillaan näiden kahden jakolinjan keskinäistä painoarvoa äänestyspäätöksessä puolueittain. Aineistona tutkielmassa käytetään vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen kyselyaineistoa, ja analyysi toteutetaan logistisella regressioanalyysillä. Työn teoreettinen viitekehys koostuu sekä äänestyskäyttäytymistä kuvaavasta ristiriitaulottuvuusteoriasta että aiemmasta tutkimuksesta ristiriitaulottuvuuksien lähihistorian kehityksestä.
Analyysin tuloksena havaitaan, että molemmat jakolinjat selittävät hyvin puoluevalintaa, mutta uudempi sosiokulttuurinen jakolinja on kokonaisuutena sosioekonomista parempi selittäjä. Näin on erityisesti uudempien, sosiokulttuurisia kysymyksiä painottavien puolueiden kohdalla, mutta läpi eduskuntapuoluekentän on GAL–TAN-jakolinjan yhteys puoluevalintaan vahva. Analyysin pohjalta voidaan sanoa, että poliittisten ristiriitaulottuvuuksien kehitys on edennyt myös Suomessa, ja sosioekonomisen jakolinjan merkittävyydestä huolimatta äänestäjät valitsevat puolueensa yhä useammin sosiokulttuuristen kysymysten perusteella.