Euroopan unionin käsitykset normaalista : Kriittinen analyysi Euroopan unionin normatiivisesta vallankäytöstä Etelä-Sudanin maaohjelmassa
Rautiainen, Ella (2025-12-04)
Euroopan unionin käsitykset normaalista : Kriittinen analyysi Euroopan unionin normatiivisesta vallankäytöstä Etelä-Sudanin maaohjelmassa
(04.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210117186
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210117186
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kriittisesti Euroopan unionin (EU) normatiivista vallankäyttöä Etelä-Sudanin maaohjelmassa. Tutkimuskysymys on: millaista käsitystä normaalista EU rakentaa ja ylläpitää Etelä-Sudanin maaohjelmassa? Normaali määritellään työssä normatiivisen vallan teorian keskustelun pohjalta yleisesti hyväksytyksi ja/tai hyväksi. Tutkielmassa myös eritellään, millaisia ongelmia liittyy EU:n valtaan muokata diskurssia ja määritellä näin sitä, mitä pidetään normaalina. Teoreettinen viitekehys pohjautuu normatiivisen vallan teoriaan sekä dekoloniaalisen teorian kirjallisuuteen. Aineistona on Euroopan unionin Etelä-Sudanin tasavaltaa koskeva monivuotinen maaohjelma. Menetelmä perustuu kriittiseen diskurssianalyysiin, joka yhdessä dekoloniaalisen teorian kirjallisuuden kanssa muodostavat tutkielman kriittisen äänen. Tutkimuksen tarkoituksena on täydentää ja syventää EU:n ulkoisen toiminnan kriittisen tutkimuksen alaa keskittymällä yksittäiseen kohdemaahan EU-Afrikka tason tutkimuksen sijaan.
Analyysin perusteella maaohjelmasta erottui avunantaja-avunvastaanottaja, universaalien arvojen, kehityksen sekä markkinatalouden diskurssit. Avunantaja-avunvastaanottaja diskurssi paljasti, kuinka EU maaohjelmassa rakentaa ja ylläpitää unionin ja kohdemaan epäsymmetrisen valtasuhteen normalisointia. Universaalien arvojen diskurssi toi esiin ongelman, jossa EU ylläpitää kuvaa ydinarvojensa yleisesti hyväksytystä asemasta ja näennäisestä eettisyydestä. Kehityksen diskurssi puolestaan ilmensi kehitystä itsenäisenä ja hyödyllisenä prosessina, joka käsitetään itsessään hyväksi sekä yleisesti hyväksytyksi samalla marginalisoiden eteläsudanilaisten käsitykset kehityksestä. Markkinatalouden diskurssi kytkeytyi vahvasti kehityksen diskurssiin esittäen markkinatalouteen perustuvan talousjärjestelmän vaihtoehdottomana ja siten yleisesti hyväksyttynä välineenä Etelä-Sudanin kehitykselle.
Tulokset vahvistavat aikaisemmissa tutkimuksissa esiin nousseita ongelmia koskien EU:n normatiivista vallankäyttöä. EU jatkaa kehitysyhteistyössä Etelä-Sudanin kanssa jälkikoloniaalisen roolinsa hälventämistä normalisoiden eurosentrisiä käytäntöjä, asenteita ja arvoja. Unionin normatiivisen vallan ilmenemisen kriittistä tutkimusta kehitysyhteistyössä tulisi syventää ja laajentaa.
Analyysin perusteella maaohjelmasta erottui avunantaja-avunvastaanottaja, universaalien arvojen, kehityksen sekä markkinatalouden diskurssit. Avunantaja-avunvastaanottaja diskurssi paljasti, kuinka EU maaohjelmassa rakentaa ja ylläpitää unionin ja kohdemaan epäsymmetrisen valtasuhteen normalisointia. Universaalien arvojen diskurssi toi esiin ongelman, jossa EU ylläpitää kuvaa ydinarvojensa yleisesti hyväksytystä asemasta ja näennäisestä eettisyydestä. Kehityksen diskurssi puolestaan ilmensi kehitystä itsenäisenä ja hyödyllisenä prosessina, joka käsitetään itsessään hyväksi sekä yleisesti hyväksytyksi samalla marginalisoiden eteläsudanilaisten käsitykset kehityksestä. Markkinatalouden diskurssi kytkeytyi vahvasti kehityksen diskurssiin esittäen markkinatalouteen perustuvan talousjärjestelmän vaihtoehdottomana ja siten yleisesti hyväksyttynä välineenä Etelä-Sudanin kehitykselle.
Tulokset vahvistavat aikaisemmissa tutkimuksissa esiin nousseita ongelmia koskien EU:n normatiivista vallankäyttöä. EU jatkaa kehitysyhteistyössä Etelä-Sudanin kanssa jälkikoloniaalisen roolinsa hälventämistä normalisoiden eurosentrisiä käytäntöjä, asenteita ja arvoja. Unionin normatiivisen vallan ilmenemisen kriittistä tutkimusta kehitysyhteistyössä tulisi syventää ja laajentaa.