Nuorten sosiaalinen, institutionaalinen ja poliittinen luottamus Suomessa 2002–2023
Törönen, Ilari (2025-12-04)
Nuorten sosiaalinen, institutionaalinen ja poliittinen luottamus Suomessa 2002–2023
Törönen, Ilari
(04.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210117026
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210117026
Tiivistelmä
Tarkastelen kandidaatintutkielmassani 15–29-vuotiaiden nuorten yleistettyä, poliittista ja institutionaalista luottamusta Suomessa vuosina 2002–2023. Yleistetty luottamus tarkoittaa luottamusta toisiin, yleensä tuntemattomiin ihmisiin, institutionaalinen luottamus kohdistuu yhteiskunnan instituutioihin kuten oikeuslaitokseen ja poliisiin, ja poliittinen luottamus on luottamusta esimerkiksi eduskuntaan, poliittisiin puolueisiin ja poliitikkoihin. Aineistona käytän European Social Survey -tutkimusinfran Suomen aineistoa kierroksilta 1–11 (2002–2023) ja analysoin luottamusta regressiomalleilla. Tutkimukseni on ensimmäinen näin pitkän ajanjakson kattava tutkimus suomalaisnuorten luottamuksesta.
Tulokseni osoittavat, että nuorten keskimääräinen luottamus on pysynyt vakaana tai hieman noussut Suomessa 2000-luvulla. Samalla ajanjaksolla nuorten luottamuksen hajonta on kuitenkin kasvanut merkittävästi kaikissa luottamustyypeissä. Tämä viittaa nuorten luottamuksen polarisoitumiseen. Vastaavaa polarisoitumista ei havaita yli 30-vuotiaan suomalaisväestön keskuudessa. Tulokseni haastavat aiemman tutkimuksen käsityksen luottamuksen vakaudesta ja pysyvyydestä yli ajan.
Tutkimuksessani havaitsin alle 30-vuotiaiden yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen olevan yli 30-vuotiaita alhaisemmat. Tulos on yhteensopiva aiempaan tutkimukseen. Poliittisen luottamuksen osalta havaitsin nuorten luottamuksen olevan vanhempia ikäryhmiä korkeampi. Poliittisen luottamuksen erottelu omaksi luottamustyypikseen on uudempaa tutkimussuuntausta, ja tutkielmani tulos on ristiriidassa verrattain vähäiseen aiempaan tutkimukseen.
Tutkimukseni perusteella 15–29-vuotiaiden terveydentilalla, toimeentulolla ja koulutustasolla on positiivinen yhteys yleistettyyn ja institutionaaliseen luottamukseen. Yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen osalta tulokseni ovat yhteensopivat aiempaan tutkimukseen. Terveydentilalla ja toimeentulolla on positiivinen yhteys myös poliittiseen luottamukseen. Koulutustason osalta tutkimukseni tulos on jossain määrin yllättävä: alimmin koulutettujen nuorten poliittinen luottamus on korkein. Poliittisen luottamuksen osalta tulos haastaa harvalukuisemman aiemman tutkimuksen tuloksia.
Luottamus on keskeinen tekijä demokratian toimivuudelle, yhteiskuntarauhan vakaudelle ja yksilön hyvinvoinnille. Tutkielmani tuo uutta tietoa nuorten luottamuksen kehityksestä ja sen yhteiskunnallisista eroista Suomessa. Tulokseni korostavat nuoriin kohdistuvan tutkimusasetelman tärkeyttä. Poliittisesta luottamuksesta saamani tulokset osoittavat samalla, että poliittisen luottamuksen erottelu omaksi luottamustyypikseen on perusteltua.
Tulokseni osoittavat, että nuorten keskimääräinen luottamus on pysynyt vakaana tai hieman noussut Suomessa 2000-luvulla. Samalla ajanjaksolla nuorten luottamuksen hajonta on kuitenkin kasvanut merkittävästi kaikissa luottamustyypeissä. Tämä viittaa nuorten luottamuksen polarisoitumiseen. Vastaavaa polarisoitumista ei havaita yli 30-vuotiaan suomalaisväestön keskuudessa. Tulokseni haastavat aiemman tutkimuksen käsityksen luottamuksen vakaudesta ja pysyvyydestä yli ajan.
Tutkimuksessani havaitsin alle 30-vuotiaiden yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen olevan yli 30-vuotiaita alhaisemmat. Tulos on yhteensopiva aiempaan tutkimukseen. Poliittisen luottamuksen osalta havaitsin nuorten luottamuksen olevan vanhempia ikäryhmiä korkeampi. Poliittisen luottamuksen erottelu omaksi luottamustyypikseen on uudempaa tutkimussuuntausta, ja tutkielmani tulos on ristiriidassa verrattain vähäiseen aiempaan tutkimukseen.
Tutkimukseni perusteella 15–29-vuotiaiden terveydentilalla, toimeentulolla ja koulutustasolla on positiivinen yhteys yleistettyyn ja institutionaaliseen luottamukseen. Yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen osalta tulokseni ovat yhteensopivat aiempaan tutkimukseen. Terveydentilalla ja toimeentulolla on positiivinen yhteys myös poliittiseen luottamukseen. Koulutustason osalta tutkimukseni tulos on jossain määrin yllättävä: alimmin koulutettujen nuorten poliittinen luottamus on korkein. Poliittisen luottamuksen osalta tulos haastaa harvalukuisemman aiemman tutkimuksen tuloksia.
Luottamus on keskeinen tekijä demokratian toimivuudelle, yhteiskuntarauhan vakaudelle ja yksilön hyvinvoinnille. Tutkielmani tuo uutta tietoa nuorten luottamuksen kehityksestä ja sen yhteiskunnallisista eroista Suomessa. Tulokseni korostavat nuoriin kohdistuvan tutkimusasetelman tärkeyttä. Poliittisesta luottamuksesta saamani tulokset osoittavat samalla, että poliittisen luottamuksen erottelu omaksi luottamustyypikseen on perusteltua.
Kokoelmat
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen suhde : Kirjallisuuskatsaus yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen välisestä suhteesta ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä eurooppalaisessa tutkimuskontekstissa
Koskinen, Ruut (27.05.2024)Tässä kandidaatin tutkielmassa käsittelen yleistetyn ja institutionaalisen luottamuksen välistä suhdetta, sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä eurooppalaisessa tutkimuskontekstissa. Tutkielman tarkoituksena on siis ...suljettu -
Suomalaisten eläkepoliittiset näkemykset 2019–2021
Öhman, Siiri (20.09.2022)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten eläkepoliittisia näkemyksiä vuosina 2019–2021. Ikääntyvä väestö ja hidastunut talouskasvu aiheuttavat paineita eläkejärjestelmille. Luottamus ja järjestelmän nauttima ...avoin -
Luottamus asiantuntijoita ja instituutioita kohtaan koronapandemian aikana
Ruth, Sonja (07.05.2024)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää asiantuntijoihin ja instituutioihin kohdistuvan luottamuksen taustalla olevia tekijöitä koronapandemian aikana yksilön näkökulmasta. Vuoden 2020 keväällä alkanut ...suljettu

