Kunnan jäsenen valitusoikeus ja kaavoituskatsaus alueidenkäytönlain muutosehdotuksessa
Salonen, Jussi (2025-12-05)
Kunnan jäsenen valitusoikeus ja kaavoituskatsaus alueidenkäytönlain muutosehdotuksessa
(05.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117568
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117568
Tiivistelmä
Tutkielma arvioi vuoden 2025 alueidenkäyttölain muutosehdotusten vaikutuksia kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin kaavoitusprosesseissa. Pääasiallinen tarkastelukohde on ehdotettu asemakaavojen muutoksenhaun rajoittaminen sekä kuntien velvoitteen poisto laatia vuosittainen kaavoituskatsaus. Näiden kautta analysoin ehdotettujen muutosten vaikuttavuutta ja sitä, millaisia seurauksia tällä voi olla demokratian, oikeusturvan ja luottamuksen kannalta.
Tutkielma hyödyntää oikeusdogmaattista lähestymistapaa täydentäen sitä kokemusperäisellä näkökulmalla. Kirjoittaja on lähes 50 vuoden ajan ollut eri rooleissa kaavoitushankkeissa: luottamushenkilönä, kuntalaisena ja markkinatoimijana.
Keskeinen havainto on, että muodolliset osallistumismahdollisuudet eivät ole taanneet todellista vaikutusvaltaa, ja nyt ehdotetut muutokset valitusoikeuteen kaventavat kuntalaisten vaikuttamisen väyliä entisestään. Ehdotuksen perustelut mahdollisuudesta valittaa yleiskaavasta ovat epäuskottavia, koska kuntalaisten kiinnostus ei juurikaan kohdistu yleiskaavaan, vaan lähiympäristöään vaikuttavaan asemakaavaan.
Kaavoituskatsauksesta luopuminen ei käytännössä vähennä kunnassa tehtävää työt kaavoitustoiminnan suunnittelussa, mutta vähentää kuntalaisiin kohdistuvaa tiedottamista tulevista kaavoitushankkeista.
Työ tuo esiin myös laajemman huolen kunnallisen demokratian legitimiteetin heikkenemisestä ja osallistumismotivaation rapautumisesta. Tutkielma päätyy suosittelemaan ehdotettujen muutosten hylkäämistä. Samalla suositellaan uudelleen käyttöönotettavaksi tarkkailija.fi alustaa osallisuuden ja tiedottamisen vahvistamiseksi kaavoitushankkeiden alkuvaiheissa. Tekoälyn käyttäminen avaa uusia mahdollisuuksia yhteistoiminnallisuuden osien hyödyntämiseksi.
Tutkielma hyödyntää oikeusdogmaattista lähestymistapaa täydentäen sitä kokemusperäisellä näkökulmalla. Kirjoittaja on lähes 50 vuoden ajan ollut eri rooleissa kaavoitushankkeissa: luottamushenkilönä, kuntalaisena ja markkinatoimijana.
Keskeinen havainto on, että muodolliset osallistumismahdollisuudet eivät ole taanneet todellista vaikutusvaltaa, ja nyt ehdotetut muutokset valitusoikeuteen kaventavat kuntalaisten vaikuttamisen väyliä entisestään. Ehdotuksen perustelut mahdollisuudesta valittaa yleiskaavasta ovat epäuskottavia, koska kuntalaisten kiinnostus ei juurikaan kohdistu yleiskaavaan, vaan lähiympäristöään vaikuttavaan asemakaavaan.
Kaavoituskatsauksesta luopuminen ei käytännössä vähennä kunnassa tehtävää työt kaavoitustoiminnan suunnittelussa, mutta vähentää kuntalaisiin kohdistuvaa tiedottamista tulevista kaavoitushankkeista.
Työ tuo esiin myös laajemman huolen kunnallisen demokratian legitimiteetin heikkenemisestä ja osallistumismotivaation rapautumisesta. Tutkielma päätyy suosittelemaan ehdotettujen muutosten hylkäämistä. Samalla suositellaan uudelleen käyttöönotettavaksi tarkkailija.fi alustaa osallisuuden ja tiedottamisen vahvistamiseksi kaavoitushankkeiden alkuvaiheissa. Tekoälyn käyttäminen avaa uusia mahdollisuuksia yhteistoiminnallisuuden osien hyödyntämiseksi.