Myötätuntotyötaistelut työmarkkinauudistuksen jälkeen
Lohko, Siiri (2025-12-09)
Myötätuntotyötaistelut työmarkkinauudistuksen jälkeen
(09.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119168
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119168
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee myötätuntotyötaisteluita vuoden 2024 työmarkkinauudistuksen jälkeen. Pääministeri Petteri Orpon hallitus rajoitti suhteettomia myötätuntotyötaisteluita, asetti ne ennakkoilmoitusvelvollisuuden alaisiksi ja korotti rikotun työrauhan seurauksena tuomittavia hyvityssakkoja. Aiemmin myötätuntotyötaistelutoimenpiteet olivat sallittuja, mutta niitä ei säännelty erikseen työehtosopimuslaissa vaan niitä arvioitiin työehtosopimuslain yleisten säännösten mukaan. Uudistuksen jälkeen työrauhavelvollisuuden vallitessa myötätuntotyötaistelua ei saa toimeenpanna, mikäli työnantajalle tai sen sopimuskumppanille aiheutuisi siitä suhteettomia vahingollisia seurauksia.
Tutkimuksessa selvitetään sitä, millaista suojaa myötätuntotyötaisteluoikeus saa osana perus- ja ihmisoikeutena turvattua yleistä työtaisteluoikeutta kansainvälisesti ja perustuslaissa sekä sitä, ovatko työmarkkinauudistuksessa tehdyt myötätuntotyötaisteluoikeuden rajoitukset sallittuja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja perustuslain nojalla.
Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään lainoppia. Lainoppi tutkii voimassa olevaa oikeutta, tulkitsee ja systematisoi sitä sekä etsii sen merkitystä laista ja muista oikeuslähteistä, kuten esitöistä ja tuomioistuinten ratkaisuista. Tutkimusaineistona hyödynnetään työtaisteluoikeutta käsittelevää kirjallisuutta, hallituksen esityksiä, perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja asiantuntijalausuntoja sekä myötätuntotyötaisteluita käsitteleviä kansainvälisen oikeuden tapauksia.
Kansainvälisessä sääntelyssä myötätuntotyötaisteluita turvataan perus- ja ihmisoikeusluonteisina työtaisteluina, joskaan suoja taso ei ole erityisen vahva. Kansallisesti myötätuntotyötaisteluoikeutta tarkastellaan yhtenä perusoikeutena turvatun työtaistelun muotona.
Myötätuntotyötaistelutoimenpiteet ovat liitännäinen osa työtaisteluoikeutta, joten oikeutta niihin voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä rajoittaa. Suomessa vuonna 2024 voimaan tulleet myötätuntotyötaisteluoikeuden rajoitukset on laadittu kansainväliset sopimukset ja pääosin kansalliset perustuslain rajoitusedellytykset huomioiden. Täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksen osalta myötätuntotoimenpiteiden suhteellisuuden arviointiin liittyvät kirjaukset ovat kuitenkin jossain määrin epäselviä, minkä lisäksi on kyseenalaista muodostavatko syyt hallituksen säätämien rajoitusten taustalla sellaista painavaa yhteiskunnallista tarvetta, jonka nojalla perusoikeussuojaa nauttivan myötätuntotyötaisteluoikeuden rajoittaminen olisi välttämätöntä.
Tutkimuksessa selvitetään sitä, millaista suojaa myötätuntotyötaisteluoikeus saa osana perus- ja ihmisoikeutena turvattua yleistä työtaisteluoikeutta kansainvälisesti ja perustuslaissa sekä sitä, ovatko työmarkkinauudistuksessa tehdyt myötätuntotyötaisteluoikeuden rajoitukset sallittuja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja perustuslain nojalla.
Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään lainoppia. Lainoppi tutkii voimassa olevaa oikeutta, tulkitsee ja systematisoi sitä sekä etsii sen merkitystä laista ja muista oikeuslähteistä, kuten esitöistä ja tuomioistuinten ratkaisuista. Tutkimusaineistona hyödynnetään työtaisteluoikeutta käsittelevää kirjallisuutta, hallituksen esityksiä, perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja asiantuntijalausuntoja sekä myötätuntotyötaisteluita käsitteleviä kansainvälisen oikeuden tapauksia.
Kansainvälisessä sääntelyssä myötätuntotyötaisteluita turvataan perus- ja ihmisoikeusluonteisina työtaisteluina, joskaan suoja taso ei ole erityisen vahva. Kansallisesti myötätuntotyötaisteluoikeutta tarkastellaan yhtenä perusoikeutena turvatun työtaistelun muotona.
Myötätuntotyötaistelutoimenpiteet ovat liitännäinen osa työtaisteluoikeutta, joten oikeutta niihin voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä rajoittaa. Suomessa vuonna 2024 voimaan tulleet myötätuntotyötaisteluoikeuden rajoitukset on laadittu kansainväliset sopimukset ja pääosin kansalliset perustuslain rajoitusedellytykset huomioiden. Täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksen osalta myötätuntotoimenpiteiden suhteellisuuden arviointiin liittyvät kirjaukset ovat kuitenkin jossain määrin epäselviä, minkä lisäksi on kyseenalaista muodostavatko syyt hallituksen säätämien rajoitusten taustalla sellaista painavaa yhteiskunnallista tarvetta, jonka nojalla perusoikeussuojaa nauttivan myötätuntotyötaisteluoikeuden rajoittaminen olisi välttämätöntä.