Big data -analytiikan vaikutukset yrityksen suorituskykyyn
Kemppainen, Ville (2025-12-12)
Big data -analytiikan vaikutukset yrityksen suorituskykyyn
(12.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120543
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120543
Tiivistelmä
Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Big Data -analytiikka (BDA) vaikuttaa yrityksen suorituskykyyn. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, ja tutkimusongelmaa lähestyttiin kahden apututkimuskysymyksen avulla: miten yrityksen suorituskykyä on käsitelty akateemisessa kirjallisuudessa, ja miten BDA:n roolia yrityksen liiketoiminnassa on tutkittu.
Yrityksen suorituskykyä lähestyttiin erityisesti kahden teoreettisen viitekehyksen avulla: Balanced Scorecard -malli (Kaplan & Norton, 1992) sekä resurssiperusteinen näkökulma (Barney, 1991). Näiden pohjalta suorituskyvyn ulottuvuuksia tarkasteltiin muun muassa taloudellisten mittareiden, asiakasnäkökulman, sisäisten prosessien sekä innovaation ja oppimisen näkökulmista.
BDA:n osalta tutkielmassa käsiteltiin sen määritelmiä, analyysimenetelmiä ja vaikutuksia liiketoimintaan. BDA mahdollistaa laajojen ja monimuotoisten tietomassojen analysoinnin, mikä voi johtaa parempaan päätöksentekoon, tehokkuuteen, asiakasymmärrykseen sekä nopeampaan innovointiin. BDA:n käyttö on kuitenkin tehokasta vain, jos organisaatiolla on riittävät teknologiset ja organisatoriset kyvykkyydet, mukaan lukien tiedonhallinta ja oppiminen. Tutkimuksissa korostetaan, että pelkkä analytiikan käyttö ei riitä, vaan vaikutukset realisoituvat vasta, kun BDA:n hyödyntäminen on strategisesti johdettua ja osa organisaation oppivaa kulttuuria.
Tutkielma osoittaa, että BDA voi tukea yrityksen suorituskykyä monella tasolla, mutta sen vaikutukset vaihtelevat organisaation kontekstin mukaan. Tämän vuoksi jatkotutkimukselle ja käytännön sovelluksille on edelleen tarvetta.
Yrityksen suorituskykyä lähestyttiin erityisesti kahden teoreettisen viitekehyksen avulla: Balanced Scorecard -malli (Kaplan & Norton, 1992) sekä resurssiperusteinen näkökulma (Barney, 1991). Näiden pohjalta suorituskyvyn ulottuvuuksia tarkasteltiin muun muassa taloudellisten mittareiden, asiakasnäkökulman, sisäisten prosessien sekä innovaation ja oppimisen näkökulmista.
BDA:n osalta tutkielmassa käsiteltiin sen määritelmiä, analyysimenetelmiä ja vaikutuksia liiketoimintaan. BDA mahdollistaa laajojen ja monimuotoisten tietomassojen analysoinnin, mikä voi johtaa parempaan päätöksentekoon, tehokkuuteen, asiakasymmärrykseen sekä nopeampaan innovointiin. BDA:n käyttö on kuitenkin tehokasta vain, jos organisaatiolla on riittävät teknologiset ja organisatoriset kyvykkyydet, mukaan lukien tiedonhallinta ja oppiminen. Tutkimuksissa korostetaan, että pelkkä analytiikan käyttö ei riitä, vaan vaikutukset realisoituvat vasta, kun BDA:n hyödyntäminen on strategisesti johdettua ja osa organisaation oppivaa kulttuuria.
Tutkielma osoittaa, että BDA voi tukea yrityksen suorituskykyä monella tasolla, mutta sen vaikutukset vaihtelevat organisaation kontekstin mukaan. Tämän vuoksi jatkotutkimukselle ja käytännön sovelluksille on edelleen tarvetta.