Uskonnollisia argumentteja vai universaalia kieltä? : Kehysanalyysi YK:n ihmisoikeusneuvoston keskustelusta Koraanin polttamisesta
Liski, Aino (2025-12-11)
Uskonnollisia argumentteja vai universaalia kieltä? : Kehysanalyysi YK:n ihmisoikeusneuvoston keskustelusta Koraanin polttamisesta
(11.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120266
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251216120266
Tiivistelmä
Vuosina 2022–2023 Pohjoismaissa poltettiin useaan kertaan Koraaneja mielenilmauksena sananvapauden puolesta. Muslimeille pyhän kirjan polttaminen nostatti laajaa vastarintaa valtauskonnoltaan islamilaisissa maissa, sekä tulehdutti ulkopoliittisia suhteita erityisesti Turkin ja Ruotsin välillä. Koraanin polttamista puolustettiin laajan sanan- ja ilmaisunvapauden perustavanlaatuisuuden nimissä, ja puolestaan vastustettiin uskonnollisen vihan ja väkivallan yllykkeenä. Tapaus asettuu jatkumoksi viime vuosikymmenten sarjaan, jossa ei-muslimien toimet ovat aktivoineet islamiin liitännäisen ylikansallisen vastareaktion.
Tutkin ilmiötä osana Jürgen Habermasin teesiä post-sekulaarista murroksesta, jonka mukaan uskonnon merkitys osana politiikkaa on kasvussa. Tämän myötä tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytän Habermasin institutionaalisen kääntämisen ehtoa, joka edellyttää uskonnollisten argumenttien kääntämistä universaalille kielelle niiden vaikuttaessa muodolliseen päätöksentekoon. Tutkimuskohteenani tutkin Koraanien polttamisesta seuranneen vastareaktion institutionalisoitunutta muotoa, eli YK:n ihmisoikeusneuvostossa käytyä keskustelua aiheesta heinäkuussa 2023, rajaten aineistokseni Islamilaisen yhteistyön järjestön (OIC) puheenvuorot. Tutkimuskysymyksenä kysyn, käännetäänkö uskonnolliset argumentit universaalille kielelle YK:n ihmisoikeusneuvoston keskustelussa Koraanin polttamisesta.
Menetelmänä käytän Robert Entmanin kehysanalyysiä, jossa kehykset tunnistetaan etsimällä ongelmanmäärittely, syiden diagnosointi, moraaliset arvostelmat sekä ehdotetut parannuskeinot. Tunnistin OIC:n puheenvuoroista kolme tutkimuskysymykseeni vastaavaa kehystä: universaali, uskonnollinen sekä turvallisuuskehys. Habermasin edellyttämää käännöstä universaaleille perusteille tehtiin painottamalla Koraanin polttamisen olevan vastoin universaaleja ei-uskonnollisia arvoja rasismin, syrjinnän sekä vihapuheen vastaisuudesta. Käännöstä puolestaan ei tehty teon loukkaavuutta perusteltaessa, jolloin uskonnollisia tunteita ja arvoja painottamalla arvosteltiin koko muslimiyhteisön loukkaamista sananvapauden nimissä. Uskonnollisia ja universaaleja perusteita vahvistettiin vetoamalla YK:n kansainvälisen turvallisuuden ja rauhanedistämisen tehtäviin.
Tutkin ilmiötä osana Jürgen Habermasin teesiä post-sekulaarista murroksesta, jonka mukaan uskonnon merkitys osana politiikkaa on kasvussa. Tämän myötä tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytän Habermasin institutionaalisen kääntämisen ehtoa, joka edellyttää uskonnollisten argumenttien kääntämistä universaalille kielelle niiden vaikuttaessa muodolliseen päätöksentekoon. Tutkimuskohteenani tutkin Koraanien polttamisesta seuranneen vastareaktion institutionalisoitunutta muotoa, eli YK:n ihmisoikeusneuvostossa käytyä keskustelua aiheesta heinäkuussa 2023, rajaten aineistokseni Islamilaisen yhteistyön järjestön (OIC) puheenvuorot. Tutkimuskysymyksenä kysyn, käännetäänkö uskonnolliset argumentit universaalille kielelle YK:n ihmisoikeusneuvoston keskustelussa Koraanin polttamisesta.
Menetelmänä käytän Robert Entmanin kehysanalyysiä, jossa kehykset tunnistetaan etsimällä ongelmanmäärittely, syiden diagnosointi, moraaliset arvostelmat sekä ehdotetut parannuskeinot. Tunnistin OIC:n puheenvuoroista kolme tutkimuskysymykseeni vastaavaa kehystä: universaali, uskonnollinen sekä turvallisuuskehys. Habermasin edellyttämää käännöstä universaaleille perusteille tehtiin painottamalla Koraanin polttamisen olevan vastoin universaaleja ei-uskonnollisia arvoja rasismin, syrjinnän sekä vihapuheen vastaisuudesta. Käännöstä puolestaan ei tehty teon loukkaavuutta perusteltaessa, jolloin uskonnollisia tunteita ja arvoja painottamalla arvosteltiin koko muslimiyhteisön loukkaamista sananvapauden nimissä. Uskonnollisia ja universaaleja perusteita vahvistettiin vetoamalla YK:n kansainvälisen turvallisuuden ja rauhanedistämisen tehtäviin.