Koillisväylän käytön hyödyt ja ongelmat kansainvälisen kauttakulkuliikenteen toimitusketjussa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Koillisväylän käytön hyötyjä ja ongelmakohtia kansainvälisen kauttakulkuliikenteen toimitusketjussa. Tutkielma rajoittuu käsittelemään Koillisväylää vaihtoehtoisena reittinä globaaleille merikuljetusten toimitusketjuille. Meriliikenne on volyymiltään tärkein yksittäinen kuljetusmuoto koko maailmassa, kuljettaen yli 80 prosenttia koko maailmankaupan volyymistä. Koillisväylän maantieteellisesti lyhyemmällä reitillä olisi periaatteessa mahdollista lyhentää Pohjois-Euroopan ja Itä-Aasian välisten satamien välimatkaa jopa 40 prosentilla. Ilmastonmuutos aiheuttaa monivuotisen jään vetäytymistä yhä pohjoisemmaksi, mikä parantaa jäätilanne meriliikenteen kannalta Koillisväylällä. Suezin kanavan liikennettä häiritsevät geopoliittiset ongelmat ovat myös ajaneet suuren osan Euroopan ja Aasian välisestä kauttakulkuliikenteestä kiertämään Afrikan, mikä pidentää globaaleja toimitusketjuja useilla päivillä. Suezin kanavan ajankohtaiset ongelmat voivat tehdä Koillisväylästä houkuttelevamman vaihtoehdon.

Koillisväylän käytön hyötyjä ja ongelmia kansainvälisen kauttakulkuliikenteen toimitusketjuissa selvitettiin tutkimalla, kuinka kilpailukykyinen Koillisväylän reitti on verrattuna Suezin kanavan reittiin, minkälainen vaikutus alueen rikkailla luonnonvaroilla on Koillisväylän käytölle sekä, miten muut tekijät kuten investointien puute, geopoliittiset ongelmat ja päästöt vaikuttavat Koillisväylän kansainväliseen kauttakulkuliikenteeseen. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa aiempaa tutkimusta ja keskeistä kirjallisuutta käytettiin lähteinä. Käytetty tutkimusaineisto pohjautui pääosin viimeisten 15 vuoden aikana julkaistuihin journaaliartikkeleihin, joissa on tutkittu Koillisväylän kannattavuutta ja kilpailukykyä kauttakulkumerireittinä, arktisen alueen geopoliittista toimintaympäristöä sekä luonnonvarojen merkitystä alueen meriliikenteelle.

Koillisväylän lyhyempi reitti on kannattava ja kilpailukykyinen verrattuna Suezin kanavan reittiin, kun valitaan oikea alustyyppi ja markkinaolosuhteet ovat Koillisväylälle suotuisat. Tällä hetkellä kilpailukyvyn suurimmat rajoitteet ovat operationaalisen kauden pituus, vajavainen infrastruktuuri sekä geopoliittinen tilanne. Koillisväylän kannattavuus ja täten myös kilpailukyky paranevat, kun vaativimmat jääolosuhteet vähenevät ja reitin operationaalinen kausi pidentyy ilmastonmuutoksen myötä. Venäjän tarvitsisi investoida enemmän väylän infrastruktuuriin, jotta se pystyisi tehokkaasti tukemaan suurempaa määrää liikennettä. Kuitenkin vallitseva poliittinen tilanne Venäjän ja Nato-maiden välillä tarkoittaa sitä, että Koillisväylää käyttävät tällä hetkellä pääasiassa venäläiset- ja kiinalaiset alukset. Kansainvälisen kauttakulkuliikenteen kannattavuus ja kilpailukyky Koillisväylällä on taloudellisilta elementeiltä parantumassa, mutta geopoliittinen tilanne määrittää tällä hetkellä sen, milloin väylän maantieteellistä kilpailuetua päästään hyödyntämään kansainvälisessä kauttakulkuliikenteessä.