Historian ja nykytaiteen kerroksellisuudet Boros-bunkkerissa : Kokemuksellisuuden, arkkitehtuurin ja historian yhteyksiä nykytaiteen bunkkerissa Berliinissä
Tuomi, Saana (2025-12-16)
Historian ja nykytaiteen kerroksellisuudet Boros-bunkkerissa : Kokemuksellisuuden, arkkitehtuurin ja historian yhteyksiä nykytaiteen bunkkerissa Berliinissä
(16.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251219122383
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251219122383
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen Berliinissä sijaitsevan Boros-yksityiskokoelman historiallisia kerrostumia ja näiden kerroksien vaikutusta yleisön kokemukseen. Boros-kokoelma sijaitsee toisen maailmansodan aikaisessa maanpäällisessä bunkkerissa, ja rakennuksella on laaja historia – se on saanut syntynsä 1940-luvulla Adolf Hitlerin käskystä tarkoituksenaan olla Saksan voiton linnake ja muuntautunut 1990-luvulla maailman parhaimmaksi teknoklubiksi (Boros Foundation 2022). Lopulta bunkkeri päätyi yksityiskokoelman kodiksi vuonna 2003, kun taidekeräilijä Christian Boros osti rakennuksen.
Tutkin kokoelman esittelypaikan, maanpäällisen bunkkerin, ja näyttelyissä esitellyn taiteen suhdetta. Pyrin vastaamaan erityisesti kysymykseen: ”Millä tavoin näyttelyn, teosten ja rakennuksen väliset suhteet sekä historian kerrokset muovaavat toistensa merkityksiä?” Miten rakennuksen historiaa voi kannatella nykytaiteen rinnalla? Millainen on rakennuksen tunnelma, henki ja genius loci, ja miten nämä vaikuttavat taiteen kokemiseen?
Tutkimukseni pohjaa sekä rakennuksen että taiteen analysointiin kontekstuaalisesti. Tarkastelen teoksia erityisesti kokemuksellisuuden kautta analysoiden monivaiheisen historian vaikutusta taiteen kokemukseen. Historiallinen kerroksellisuus hahmottuu bunkkerin historiankirjoituksessa ja ulkomuodossa, ja yhdistyy näiden kautta teoksien tematiikkaan. Keskitän tutkimuksessa huomioni rakennuksen ja teosten keskinäiseen dialogiin. Tutkielmani siis yhdistää arkkitehtuurin, kokemuksellisuusteorioiden ja taiteenteorian käsitteistöä ja tutkimusta.
Esitän analyysin pohjalta johtopäätöksen, että tilan ja taiteen kontrastit ja toisiinsa sulautuminen tekevät taideteoksista historian jatkumoon punoutuneita ja yhteiskunnallisiin aiheisiin kantaaottavia kokonaisuuksia. Väitän, että tilan kokemuksellisuus vahvistaa teosten kokemuksellisuutta, ja näiden kahden muodostama yhteisvaikutus on voimakkaampi kuin tilan tai teosten erillinen kokeminen
Tutkin kokoelman esittelypaikan, maanpäällisen bunkkerin, ja näyttelyissä esitellyn taiteen suhdetta. Pyrin vastaamaan erityisesti kysymykseen: ”Millä tavoin näyttelyn, teosten ja rakennuksen väliset suhteet sekä historian kerrokset muovaavat toistensa merkityksiä?” Miten rakennuksen historiaa voi kannatella nykytaiteen rinnalla? Millainen on rakennuksen tunnelma, henki ja genius loci, ja miten nämä vaikuttavat taiteen kokemiseen?
Tutkimukseni pohjaa sekä rakennuksen että taiteen analysointiin kontekstuaalisesti. Tarkastelen teoksia erityisesti kokemuksellisuuden kautta analysoiden monivaiheisen historian vaikutusta taiteen kokemukseen. Historiallinen kerroksellisuus hahmottuu bunkkerin historiankirjoituksessa ja ulkomuodossa, ja yhdistyy näiden kautta teoksien tematiikkaan. Keskitän tutkimuksessa huomioni rakennuksen ja teosten keskinäiseen dialogiin. Tutkielmani siis yhdistää arkkitehtuurin, kokemuksellisuusteorioiden ja taiteenteorian käsitteistöä ja tutkimusta.
Esitän analyysin pohjalta johtopäätöksen, että tilan ja taiteen kontrastit ja toisiinsa sulautuminen tekevät taideteoksista historian jatkumoon punoutuneita ja yhteiskunnallisiin aiheisiin kantaaottavia kokonaisuuksia. Väitän, että tilan kokemuksellisuus vahvistaa teosten kokemuksellisuutta, ja näiden kahden muodostama yhteisvaikutus on voimakkaampi kuin tilan tai teosten erillinen kokeminen