ESG-labelin vaikutus sijoituspäätöksiin

Abstract

Vastuullinen sijoittaminen ja ESG-kriteerit ovat viime vuosina siirtyneet marginaalista osaksi sijoitus-markkinoiden valtavirtaa, mikä näkyy erityisesti rahastojen nimissä ja SFDR-luokituksissa. ESG-termit ja artikla 8–9 -merkinnät tiivistävät kestävyysinformaatiota lyhyiksi labeleiksi, jotka toimivat yksityissijoittajan päätöksenteossa usein ensimmäisenä karsintatyökaluna etenkin tilanteessa, jossa vaihtoehtoja on paljon ja aikaa rajallisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen ja käsiteanalyysin avulla, miten rahaston nimeen ja SFDR-luokitukseen rakentuva ESG-label vaikuttaa rahastosijoittajan päätöksentekoon ja millä ehdoilla siitä muodostuu päätöstä parantava, eikä sitä hei-kentävä elementti. Aihetta lähestytään kehystämisen, signaaliteorian ja preferenssipohjaisten valinta-mallien kautta sekä EU:n sääntelykehikon tarjoamassa institutionaalisessa viitekehyksessä. Tutkielman keskeiset tulokset osoittavat, että ESG-labelin rooli on luonteeltaan kaksijakoinen. Label helpottaa päätöksentekoa vähentämällä hakukustannuksia ja suuntaamalla arvo- ja riskipreferenssejä konkreettisiksi valinnoiksi. Näkyvä kestävyyskehys ohjaa rahavirtoja kohti rahastoja, joiden koetaan vastaavan paremmin sijoittajan vastuullisuustavoitteita, vaikka riskikorjattu tuotto ei välttämättä parane. Toisaalta labeliin tukeutuminen ilman taustalla olevan prosessi- ja sisältöinformaation tarkastelua altis-taa mittausten poikkeavuudesta johtuvalle harhalle, viherpesun riskille sekä kulu- ja tuotto-odotuksen kustannuksille, joita ei aina vastaa todellinen lisäarvo. EU:n sääntelykehikko vahvistaa labelin infor-matiivisuutta asettamalla reunaehtoja nimenkäytölle ja kestävyysjulkistuksille, sekä parantamalla data-pohjan vertailtavuutta, mutta ei poista tarvetta sijoittajan omalle arvioinnille. Johtopäätöksenä tutkielma esittää, että labelista on eniten hyötyä silloin, kun sitä käytetään lähtökohtana eikä päätöksenteko pe-rusteena. Labelilla voidaan karsia vaihtoehtoja, mutta lopullinen ratkaisu tulisi kiinnittää SFDR-julkistuksiin, rahaston dokumentoituihin prosesseihin ja salkun mitattaviin ominaisuuksiin.