Pakoon modernia aikaa : - taiteilija Olga Gummerus-Ehrströmin medievalistiset satumaailmat

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee Olga Gummerus-Ehrströmin tuotantoa 1900-luvun taitteen kulttuurivirtausten vaikutusten kohteena. Siinä tuon esille niitä eri tapoja, joilla ajan kulttuurivirtaukset vaikuttivat teosten syntyyn. Gummerus-Ehrströmin ollessa melko tuntematon taiteilija myös valikoimani teokset, Satuaihe (1904), Prinsessa linnan pihalla (1906) sekä Luonnokset Haus Molchowin lasimaalauksiin (noin 1906) ovat saaneet osakseen hyvin vähän aiempaa tutkimusta, erityisesti satukuvitusten ollessa vailla minkäänlaista aiempaa selvitystä. Tutkimukseni perustuu näiden teosten kontekstualisoivaan lähilukuun. Pohjaan tutkimukseni erityisesti medievalismin ja eskapismin käsitteisiin. Näiden vaikutusta 1900-luvun alun (suomalaiseen) taiteeseen selostetaan erityisesti Gothic Modern -näyttelyn katalogiteksteissä Moderni taide ja kuolemantanssi (Bonsdorff 2024). Hyödynnän tutkimuksessani myös taiteilijasta ja hänen miehestään kirjoitettua kirjaa Olli & Bucklan. Olga Gummerus-Ehrström ja Eric O. W. Ehrström (Hänninen 2019), Haus Molchowin kokonaistaideteokseen paneutuvaa tutkimusta Haus Molchow & Haus Kosmack. Histories of Buildings at Lake Molchow in the March of Brandenburg (Jokinen, Teppo 2018) sekä muita lähteitä, joissa avataan aikakauden medievalistisia liikkeitä, kuten arts and crafts- sekä aesthetic movement -liikkeitä, sekä niiden ohella vaikuttanutta pukureformiliikettä. Pyrin tutkimuksessani selvittämään, mikä on valitsemieni teosten tarina – mitkä aikakauden tekijät vaikuttivat niiden syntyyn, ja mitä vihjeitä ne antavat niihin vaikuttaneista taidevirtauksista. Tutkielmassa tekemäni analyysi osoittaa ensisijaisesti sen, kuinka Olga Gummerus-Ehrström tuntemattomuudestaan huolimatta työskenteli 1900-luvun alun Suomalaisen ja Eurooppalaisen uuden taiteen keskiössä samoissa virtauksissa, vaikutusaloissa ja sosiaalisissa piireissä, kuin suomalaisen taidehistorian tunnetuimmat taiteilijat ja taiteelliset toimijat. Hänen taiteessaan yhdistyy sekä vahva osallistuminen aikakauden moderneimpiin taidesuuntauksiin, kuten jugendtyylisiin kokonaistaideteoksiin, että vuosikymmenienkin takainen medievalististen naistaiteilijoiden historia. Valikoimani Gummerus-Ehrströmin teokset, saadessaan ensimmäistä kertaa valokeilan tutkimuksessa, laajentavat paitsi käsitystämme suomalaisista naistaiteilijoista, myös naiseudesta taiteen aiheena. Erityisesti naistaiteilijan toteuttamana nämä teokset haastavat ja mullistavat sitä tapaa, jolla naiseuden representaatioita on totuttu näkemään aikakauden medievalistisessa taiteessa. Teokset toimivat myös hedelmällisenä alustana naistaiteilijan aseman tutkimiselle kyseisen aikakauden puitteissa erityisesti tulkittuna omakuvallisuuden näkökulmasta. Teosten erityisellä vaivalla suunnitellut puvut yhdistävät ne aikakauden (anti-)muodin virtauksiin ja toimivat osoituksena siitä, että Gummerus-Ehrström oli tietoinen Euroopassa tapahtuvista muodin keskusteluista ja omalta osaltaan otti kantaa niihin. Tätä osoittavat myös Olgan myöhemmät muotikuvastot Suomen kuvalehdessä. Teosten puvut toimivat myös viittauksina aikakauden taidepiireissä vallinneeseen keskiaikaviehtymykseen, ja teokset osallistuvat 1900-luvun alulle ominaiseen keskiajan romantisointiin. Yhdessä uudistusmielisten taideliikkeiden ja pukureformin kanssa teokset antavat myös kuvan siitä tulevaisuudesta, jota aikakauden taiteelliset toimijat pyrkivät taiteellaan visioimaan, mutta herättävät myös kysymyksiä luokasta ja eriarvoisuudesta aikakauden taideliikkeissä.