Ammattiliittojen palkkapreemio yksityisellä ja julkisella sektorilla
Syynimaa, Adalmiina (2025-12-18)
Ammattiliittojen palkkapreemio yksityisellä ja julkisella sektorilla
(18.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251222123716
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251222123716
Tiivistelmä
Ammattiliitoilla on teollistumisen jälkeisessä historiassa ollut keskeinen rooli työmarkkinaosapuolena. Nykyään ammattiliittojen rooli on varsin yhteiskuntasidonnainen, mutta niillä on edelleen useissa maissa ympäri maailmaa merkittävä rooli työmarkkinatoimijana. Eräs paljon tutkimuskirjallisuutta kerännyt näkökulma ammattiliittojen toiminnassa on niiden jäsenilleen tuottama palkkapreemio, eli lisäpalkka, jonka ei voida katsoa kertyneen muusta syystä kuin kuulumisesta ammattiliittoon.
Ammattiliittojen palkkapreemion teoreettista perustaa selittää muun muassa Nashin neuvotteluteoria sekä Oswaldin teoria työntekijöiden palkkatason määräytymisen vaihtumisesta työntarjontakäyrältä ammattiliiton indifferenssikäyrälle. Tässä tutkielmassa käsitellyt empiiriset tutkimukset saavat tuloksekseen ammattiliittojen aiheuttavan jäsenilleen palkkapreemiota. Kun tarkastellaan sektorikohtaista palkkapreemiota, tutkimukset ovat paikoitellen saaneet eriäviä tuloksia, mutta valtaosa käsitellyistä julkaisuista toteaa ammattiliittojen aiheuttavan yksityisellä sektorilla korkeampaa palkkapreemiota kuin julkisella sektorilla. Tätä tutkimustulosta perustellaan empiirisissä julkaisuissa muun muassa ammattiliittojen neuvottelemien sopimusten pidemmällä kestolla ja siten pienemmällä reagoinnilla suhdannevaihteluihin. Muita perusteluja ovat piilomuuttujat ja valikoitumisharha, kun erilaiset ominaisuudet omaavat työntekijät hakeutuvat eri sektoreille. Tutkimuskirjallisuudesta ei löydy tällä hetkellä teoriaa, joka pystyisi uskottavasti perustelemaan ammattiliittojen palkkapreemion sektorikohtaisia eroja.
Aihepiirin tutkimiseen luo haastetta niin kontrolloitujen muuttujien ja mallien vaihtelu, erilaiset yhteiskuntajärjestelmät, eri aikaikkunoiden käyttö kuin myös rajallinen sektoreittain tuotettu tutkimusnäyttö. Myös mahdolliset yleissitovat työehtosopimukset vaikeuttavat osaltaan ammattiliittojen jäsenilleen tuottaman palkkapreemion erittelyä. Näiden yleissitovien työehtosopimusten vuoksi aihepiiriä ei ole suomalaisilla työmarkkinoilla tutkittu, eikä tämän tutkielman tuloksia voidakaan luotettavasti siirtää Suomen kontekstiin.
Ammattiliittojen palkkapreemion teoreettista perustaa selittää muun muassa Nashin neuvotteluteoria sekä Oswaldin teoria työntekijöiden palkkatason määräytymisen vaihtumisesta työntarjontakäyrältä ammattiliiton indifferenssikäyrälle. Tässä tutkielmassa käsitellyt empiiriset tutkimukset saavat tuloksekseen ammattiliittojen aiheuttavan jäsenilleen palkkapreemiota. Kun tarkastellaan sektorikohtaista palkkapreemiota, tutkimukset ovat paikoitellen saaneet eriäviä tuloksia, mutta valtaosa käsitellyistä julkaisuista toteaa ammattiliittojen aiheuttavan yksityisellä sektorilla korkeampaa palkkapreemiota kuin julkisella sektorilla. Tätä tutkimustulosta perustellaan empiirisissä julkaisuissa muun muassa ammattiliittojen neuvottelemien sopimusten pidemmällä kestolla ja siten pienemmällä reagoinnilla suhdannevaihteluihin. Muita perusteluja ovat piilomuuttujat ja valikoitumisharha, kun erilaiset ominaisuudet omaavat työntekijät hakeutuvat eri sektoreille. Tutkimuskirjallisuudesta ei löydy tällä hetkellä teoriaa, joka pystyisi uskottavasti perustelemaan ammattiliittojen palkkapreemion sektorikohtaisia eroja.
Aihepiirin tutkimiseen luo haastetta niin kontrolloitujen muuttujien ja mallien vaihtelu, erilaiset yhteiskuntajärjestelmät, eri aikaikkunoiden käyttö kuin myös rajallinen sektoreittain tuotettu tutkimusnäyttö. Myös mahdolliset yleissitovat työehtosopimukset vaikeuttavat osaltaan ammattiliittojen jäsenilleen tuottaman palkkapreemion erittelyä. Näiden yleissitovien työehtosopimusten vuoksi aihepiiriä ei ole suomalaisilla työmarkkinoilla tutkittu, eikä tämän tutkielman tuloksia voidakaan luotettavasti siirtää Suomen kontekstiin.