Uusien syöpälääkkeiden kustannusvaikuttavuus ja korvattavuus Suomessa

Abstract

Viime vuosikymmeninä uusien avohoidon syöpälääkkeiden kustannukset ja osuus lääkekorvausmenoista ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi. Uudet syöpälääkkeet ovat aiempia lääkkeitä huomattavasti kalliimpia ja ne tulevat markkinoille nopeammin sekä usein epävarmemmalla kliinisellä näytöllä, mikä lisää niiden kustannusvaikuttavuuden epävarmuutta. Epävarmuus vaikeuttaa terveydenhuollon resurssien tarkoituksenmukaista allokointia ja korostaa taloudellisten arviointien, erityisesti kustannusvaikuttavuus- ja kustannus-utiliteettianalyysien, merkitystä uusien syöpälääkkeiden korvattavuuspäätöksenteossa. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella tekijöitä, jotka aiheuttavat epävarmuutta uusien syöpälääkkeiden kustannusvaikuttavuuteen, sekä arvioida, miten tämä epävarmuus vaikuttaa niiden korvattavuuteen Suomessa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kustannusvaikuttavuuden roolia syöpälääkkeiden korvattavuuspäätöksissä kansainvälisesti. Kansainvälinen tarkastelu perustuu aiempien tutkimusten tarkasteluun Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Kanadasta. Tutkielman tulosten perusteella uusien syöpälääkkeiden kustannusvaikuttavuuden arviointia vaikeuttavat erityisesti lääkkeiden korkeat hinnat, epävarmat tutkimusasetelmat sekä nopeutetut hyväksymisprosessit. Suomessa epävarmuutta hallitaan ehdollisella korvattavuudella ja siihen liittyvillä riskinjakosopimuksilla. Riskinjakosopimukset kuitenkin heikentävät korvattavuuspäätöksenteon avoimuutta. Kansainvälisessä vertailussa kustannusvaikuttavuudella oli vahva rooli päätöksenteossa kaikissa tarkastelluissa maissa. Kustannusvaikuttavuuden heikkeneminen yhdistetiin erityisesti rajoitettuihin ja ehdollisiin korvattavuuspäätöksiin. Tuloksia ei kuitenkaan voida suoraan yhdistää Suomeen, sillä maiden korvattavuuteen vaikuttavissa tekijöissä on eroja. Maiden välillä voidaan silti tunnistaa samankaltainen kehityssuunta, sillä suurin osa uusista syöpälääkkeistä hyväksytään korvattavaksi, mutta useimmiten vain rajallisesti tai ehdollisesti. Lisäksi voidaan tunnistaa, että syöpälääkkeille hyväksytään usein tavanomaista korkeampia kustannusvaikuttavuuden kynnysarvoja. Tutkielma osoittaa, että uusien syöpälääkkeiden kustannusvaikuttavuuden epävarmuus on merkittävä haaste terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden kannalta. Jotta terveydenhuollon rajalliset resurssit kohdentuisivat mahdollisimman tehokkaasti, tulisi lääkkeiden korvattavuuspäätöksenteossa hyödyntää laadukkaampaa lisänäyttöä lääkkeen vaikuttavuudesta sekä yhdenmukaisempia ja läpinäkyvämpiä arviointikäytäntöjä. Näin voidaan varmistaa, että yhteiskunnan resurssit kohdistuvat lääkkeisiin, jotka tuottavat mahdollisimman paljon terveyshyötyjä.