Ystävyyden ja valtaetäisyyden dynamiikka työpaikalla : Tasapainoa etsimässä esihenkilö-alaissuhteessa
Leino, Julia (2025-12-19)
Ystävyyden ja valtaetäisyyden dynamiikka työpaikalla : Tasapainoa etsimässä esihenkilö-alaissuhteessa
Leino, Julia
(19.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124473
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124473
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella, miten esihenkilön ja alaisen välinen ystävyyssuhde vaikuttaa työn voimavaroihin ja kuormitustekijöihin sekä millaisessa roolissa valta ja valtaetäisyys ovat näiden kokemusten muodostumisessa. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja analyysissa hyödynnettiin organisaatiokäyttäytymisen, johtamisen ja työhyvinvoinnin tutkimusta. Aineisto koostui vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista ja alan keskeisistä teoksista. Tutkimuskysymyksenä on: Miten esihenkilön ja alaisen välinen ystävyyssuhde näyttäytyy voimavarojen sekä valtaetäisyyden näkökulmasta?
Tutkielmassa havaittiin, että työpaikkaystävyydet voivat toimia merkittävänä voimavarana lisäten psykologista turvallisuutta, luottamusta ja työn imua. Esihenkilö-alainen-ystävyyssuhteessa näiden hyötyjen rinnalle nousevat kuitenkin erityiset kuormitustekijät, jotka liittyvät rooliristiriitoihin, emotionaaliseen kaksijakoisuuteen, lojaalisuuspaineisiin ja epäselviin odotuksiin. Ystävyyssuhteen positiiviset vaikutukset ilmenevät vain, jos työ- ja yksityisroolien rajat ovat selkeät sekä tietoisesti ylläpidetyt.
Valtaetäisyys toimii keskeisenä tulkintakehyksenä ystävyyssuhteen dynamiikalle. Matalan valtaetäisyyden kulttuureissa läheisyys ja epämuodollisuus mahdollistavat ystävyyssuhteiden syntymisen, mutta samalla lisäävät riskiä rajojen hämärtymiseen. Korkean valtaetäisyyden ympäristöissä selkeät roolijaot voivat vähentää ristiriitoja, mutta heikentää emotionaalista läheisyyttä. Johtajan valtaetäisyysorientaatio määrittää, millainen suhde ylipäätään pääsee kehittymään ja miten valtaa käytetään ystävyyssuhteen sisällä.
Tutkielma osoittaa, että esihenkilö-alainen-ystävyyssuhteet ovat monisyisiä ja sijoittuvat organisaatiokäyttäytymisen, valtasuhteen ja johtamisen rajapintaan. Ystävyys voi olla merkittävä voimavara, mutta se voi muodostua myös rakenteelliseksi riskiksi, ellei valtarajoja tunnisteta ja johdeta tietoisesti.
Tutkielmassa havaittiin, että työpaikkaystävyydet voivat toimia merkittävänä voimavarana lisäten psykologista turvallisuutta, luottamusta ja työn imua. Esihenkilö-alainen-ystävyyssuhteessa näiden hyötyjen rinnalle nousevat kuitenkin erityiset kuormitustekijät, jotka liittyvät rooliristiriitoihin, emotionaaliseen kaksijakoisuuteen, lojaalisuuspaineisiin ja epäselviin odotuksiin. Ystävyyssuhteen positiiviset vaikutukset ilmenevät vain, jos työ- ja yksityisroolien rajat ovat selkeät sekä tietoisesti ylläpidetyt.
Valtaetäisyys toimii keskeisenä tulkintakehyksenä ystävyyssuhteen dynamiikalle. Matalan valtaetäisyyden kulttuureissa läheisyys ja epämuodollisuus mahdollistavat ystävyyssuhteiden syntymisen, mutta samalla lisäävät riskiä rajojen hämärtymiseen. Korkean valtaetäisyyden ympäristöissä selkeät roolijaot voivat vähentää ristiriitoja, mutta heikentää emotionaalista läheisyyttä. Johtajan valtaetäisyysorientaatio määrittää, millainen suhde ylipäätään pääsee kehittymään ja miten valtaa käytetään ystävyyssuhteen sisällä.
Tutkielma osoittaa, että esihenkilö-alainen-ystävyyssuhteet ovat monisyisiä ja sijoittuvat organisaatiokäyttäytymisen, valtasuhteen ja johtamisen rajapintaan. Ystävyys voi olla merkittävä voimavara, mutta se voi muodostua myös rakenteelliseksi riskiksi, ellei valtarajoja tunnisteta ja johdeta tietoisesti.
