Perusoikeusuudistuksen alkutaipale politiikan ristiaallokossa : Långin perusoikeuskomitean työ 1989-1992
Saarinen, Santeri (2025-12-23)
Perusoikeusuudistuksen alkutaipale politiikan ristiaallokossa : Långin perusoikeuskomitean työ 1989-1992
(23.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124943
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124943
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee perusoikeusuudistuksen ensimmäistä, vuosina 1989–1992 toteutettua vaihetta, sekä sen suhteutumista ajan poliittisiin murroksiin. Perusoikeusuudistuksen ensimmäistä vaihetta toteutti puheenjohtaja Karl Johan Långin mukaan nimetty perusoikeuskomitea, eli niin kutsuttu Långin komitea. Asiantuntijoista ja poliitikoista koostunut komitea valmisti perusoikeusuudistuksen myöhempiä vaiheita varten komiteanmietinnön.
Perusoikeuskomitean työhön vaikutti erityisesti kaksi vuosien 1989–1992 välillä tapahtunutta murrosta: Ensimmäinen niistä oli kylmän sodan päättyminen ja sen myötä myös Suomelle avautunut mahdollisuus liittyä Euroopan neuvostoon sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Jälkimmäiseen sitoutuminen käynnisti perusoikeuksien uudistamistarpeen. Toinen murros, 1990-luvun alun lama, koski erityisesti suhtautumista perusoikeusuudistukseen sisällytettäviin taloudellisiin oikeuksiin. Lisähuomiota Långin komiteaan kiinnitettiin, kun sen työ liitettiin osaksi enemmistöparlamentarismiin siirtymistä ja säästölakien toteuttamista. Valmistuessaan komiteanmietintö otettiin vastaan riitaisesti. Erityisesti käsitykset taloudellisten oikeuksien sitovuudesta jakautuivat puolueiden välillä huomattavasti.
Aineistona tutkielmassa toimivat erityisesti perusoikeuskomitean arkistolähteet, sen lopullinen mietintö, sekä eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat. Edellisiä on täydennetty lehtiartikkeleilla ja tutkimuskirjallisuudella. Perusoikeuskomitean työtä koskevaa tutkimusta on tähän mennessä tehty vain oikeustieteellisessä kehyksessä. Poliittisen historian osalta sekä Långin komitea että perusoikeusuudistus ovat pitkälti tutkimatonta aluetta. Tässä tutkielmassa pyrin vastaamaan siihen, minkälaisessa poliittisessa ympäristössä perusoikeusuudistuksen alkuvalmistelu toteutui ja kuinka se vaikutti hankkeen sisältöön sekä siihen kohdistuviin aikalaisarvioihin.
Perusoikeuskomitean työhön vaikutti erityisesti kaksi vuosien 1989–1992 välillä tapahtunutta murrosta: Ensimmäinen niistä oli kylmän sodan päättyminen ja sen myötä myös Suomelle avautunut mahdollisuus liittyä Euroopan neuvostoon sekä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Jälkimmäiseen sitoutuminen käynnisti perusoikeuksien uudistamistarpeen. Toinen murros, 1990-luvun alun lama, koski erityisesti suhtautumista perusoikeusuudistukseen sisällytettäviin taloudellisiin oikeuksiin. Lisähuomiota Långin komiteaan kiinnitettiin, kun sen työ liitettiin osaksi enemmistöparlamentarismiin siirtymistä ja säästölakien toteuttamista. Valmistuessaan komiteanmietintö otettiin vastaan riitaisesti. Erityisesti käsitykset taloudellisten oikeuksien sitovuudesta jakautuivat puolueiden välillä huomattavasti.
Aineistona tutkielmassa toimivat erityisesti perusoikeuskomitean arkistolähteet, sen lopullinen mietintö, sekä eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat. Edellisiä on täydennetty lehtiartikkeleilla ja tutkimuskirjallisuudella. Perusoikeuskomitean työtä koskevaa tutkimusta on tähän mennessä tehty vain oikeustieteellisessä kehyksessä. Poliittisen historian osalta sekä Långin komitea että perusoikeusuudistus ovat pitkälti tutkimatonta aluetta. Tässä tutkielmassa pyrin vastaamaan siihen, minkälaisessa poliittisessa ympäristössä perusoikeusuudistuksen alkuvalmistelu toteutui ja kuinka se vaikutti hankkeen sisältöön sekä siihen kohdistuviin aikalaisarvioihin.