Kohti omaa tahtoa : Diskurssianalyysi Suomen aborttilainsäädäntöä koskevista eduskunnan täysistuntopuheista vuosilta 1949, 1970 ja 2022
Särkelä, Aino (2025-12-23)
Kohti omaa tahtoa : Diskurssianalyysi Suomen aborttilainsäädäntöä koskevista eduskunnan täysistuntopuheista vuosilta 1949, 1970 ja 2022
(23.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124956
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124956
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsittelen Suomen aborttilainsäädännön muutoksiin liittynyttä eduskuntakeskustelua. Aborttilaista on säädetty eduskunnassa kolme kertaa: vuosina 1949, 1970 ja 2022. Tutkielman menetelmä on diskurssianalyysi ja valitsemani diskurssit ovat uskonnollinen, oikeudellinen ja väestöpoliittinen diskurssi. Tutkimuskysymykseni on, miten nämä kolme diskurssia ilmenevät lakiuudistuksia edeltäneissä täysistuntokeskusteluissa. Alkuperäisaineistoni koostuu kolmesta eduskunnan täysistuntopöytäkirjasta. Tutkielmani etenee diskurssikohtaisin käsittelyluvuin, joista jokaisen olen jakanut kolmeen osaan tarkasteluvuoden mukaan. Diskurssianalyysin rinnalla toimii teoreettinen viitekehys, joka on rakentunut abortin politisoitumista tutkineiden Ritva Nätkinin ja Ilpo Helénin teosten pohjalta. Tärkeään asemaan tutkielmassa asettuu myös Väestöliiton tutkimussarjat, joista Marketta Ritamiehen ja Miina Keski-Petäjän väestöpoliittiset tutkimukset ovat oleellinen osa tutkielman teoreettista pohjaa.
Keskeisinä havaintoina primääriaineistosta ovat diskurssien ilmeneminen ja niiden muutos. Väestöpoliittinen diskurssi on koko tarkasteluvälillä eniten käytetty diskurssi. Oikeudellinen diskurssi puolestaan ilmenee vuoden 2022 keskustelussa yleisimpänä, mutta aiemmissa keskusteluissa se jää melko harvinaiseksi. Tästä voidaan tehdä mielenkiintoisia päätelmiä oikeuskeskeisyyden noususta. Uskonnollinen diskurssi näyttäytyy kohtuullisen vakaana läpi tarkasteluvälin. Kokonaisuudessaan aborttioikeuden kehitys voidaan primääriaineiston ja tutkimuskirjallisuuden perusteella nähdä eräänlaisena siirtymänä kollektivismista individualismiin.
Keskeisinä havaintoina primääriaineistosta ovat diskurssien ilmeneminen ja niiden muutos. Väestöpoliittinen diskurssi on koko tarkasteluvälillä eniten käytetty diskurssi. Oikeudellinen diskurssi puolestaan ilmenee vuoden 2022 keskustelussa yleisimpänä, mutta aiemmissa keskusteluissa se jää melko harvinaiseksi. Tästä voidaan tehdä mielenkiintoisia päätelmiä oikeuskeskeisyyden noususta. Uskonnollinen diskurssi näyttäytyy kohtuullisen vakaana läpi tarkasteluvälin. Kokonaisuudessaan aborttioikeuden kehitys voidaan primääriaineiston ja tutkimuskirjallisuuden perusteella nähdä eräänlaisena siirtymänä kollektivismista individualismiin.