Nuoren seksuaalirikoksen uhrin kuuleminen esitutkinnassa : sekä raiskausmyytit hidasteena oikeuden toteutumiselle
Koivumäki, Ada (2025-12-19)
Nuoren seksuaalirikoksen uhrin kuuleminen esitutkinnassa : sekä raiskausmyytit hidasteena oikeuden toteutumiselle
Koivumäki, Ada
(19.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124385
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124385
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan nuorten seksuaalirikosten uhrien kuulemista esitutkinnassa, sekä kuulemiskokemusta nuoren näkökulmasta. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota myös yhteiskunnallisessa keskustelussa vallitseviin seksuaalirikoksiin liitettyihin stereotypioihin ja raiskausmyytteihin ja siihen, miten ne linkittyvät ilmoitusalttiuteen, poliisin ennakkoluuloihin ja uhrin näkemykseen itsestään uhrina.
Työn tavoitteena on selvittää, miten nuoren, alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin kuulemista säädellään lainsäädännöllä ja muilla ohjeilla, ja miten kuulemiseen liittyvät erityispiirteet näkyvät ja otetaan huomioon. Pyrkimyksenä on myös tarkastella seksuaalirikoksista käytävää keskustelua värittäviä stereotypioita ja oletuksia, ja selvittää, mikä niiden rooli on seksuaalirikosten tutkinnassa ja uhrien ajattelumaailmassa heidän käsitellessään itselleen tapahtunutta rikosta.
Tutkielmassa käytetty menetelmä on kirjallisuuskatsaus, ja teoreettinen viitekehys muodostuu ideaaliuhriteoriasta, johon liittyvät olennaisesti raiskausmyytit, ja prosessuaalisen oikeudenmukaisuuden teoriasta. Oikeudellinen viitekehys perustuu esitutkintalakiin.
Tulosten perusteella voidaan huomata, että nuoren seksuaalirikoksen kuulemiseen sisältyy ikätasolle ja rikostyypille ominaisia erityispiirteitä, jotka tulee huomioida eettisen ja tarkoituksenmukaisen kuulemisen toteutumiseen. Huomionarvoista on myös, ettei nuoren kuulemisessa voi käyttää samoja menetelmiä kuin lapsen kuulemisessa. Ajatus ideaaliuhrista ja sen ympärillä vaikuttavat syyllistävät myytit näkyvät uhrikokemuksissa lisäten häpeää ja nostaen ilmoituskynnystä, sekä ne voivat vaikuttaa myös poliisin ajatteluun. Negatiivinen poliisikokemus sekä laskee uhrin luottamusta poliisiin että vaikuttaa uhrin hyvinvointiin, ja voi jopa saada uhrin keskeyttämään rikosprosessin.
Totesin tarpeen jatkotutkimukselle, joka keskittyisi nuoren seksuaalirikoksen uhrin näkökulmaan kuulemistilanteesta ja siitä, millainen kokemus kuulemistilanteesta jäi.
Työn tavoitteena on selvittää, miten nuoren, alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin kuulemista säädellään lainsäädännöllä ja muilla ohjeilla, ja miten kuulemiseen liittyvät erityispiirteet näkyvät ja otetaan huomioon. Pyrkimyksenä on myös tarkastella seksuaalirikoksista käytävää keskustelua värittäviä stereotypioita ja oletuksia, ja selvittää, mikä niiden rooli on seksuaalirikosten tutkinnassa ja uhrien ajattelumaailmassa heidän käsitellessään itselleen tapahtunutta rikosta.
Tutkielmassa käytetty menetelmä on kirjallisuuskatsaus, ja teoreettinen viitekehys muodostuu ideaaliuhriteoriasta, johon liittyvät olennaisesti raiskausmyytit, ja prosessuaalisen oikeudenmukaisuuden teoriasta. Oikeudellinen viitekehys perustuu esitutkintalakiin.
Tulosten perusteella voidaan huomata, että nuoren seksuaalirikoksen kuulemiseen sisältyy ikätasolle ja rikostyypille ominaisia erityispiirteitä, jotka tulee huomioida eettisen ja tarkoituksenmukaisen kuulemisen toteutumiseen. Huomionarvoista on myös, ettei nuoren kuulemisessa voi käyttää samoja menetelmiä kuin lapsen kuulemisessa. Ajatus ideaaliuhrista ja sen ympärillä vaikuttavat syyllistävät myytit näkyvät uhrikokemuksissa lisäten häpeää ja nostaen ilmoituskynnystä, sekä ne voivat vaikuttaa myös poliisin ajatteluun. Negatiivinen poliisikokemus sekä laskee uhrin luottamusta poliisiin että vaikuttaa uhrin hyvinvointiin, ja voi jopa saada uhrin keskeyttämään rikosprosessin.
Totesin tarpeen jatkotutkimukselle, joka keskittyisi nuoren seksuaalirikoksen uhrin näkökulmaan kuulemistilanteesta ja siitä, millainen kokemus kuulemistilanteesta jäi.
