Julkisen terveydenhuollon kannustimet : kirjallisuuskatsaus suomalaisen julkisterveydenhuollon rahoitus- ja ohjausmekanismien toimivuuteen
Tenkanen, Sampo (2025-12-19)
Julkisen terveydenhuollon kannustimet : kirjallisuuskatsaus suomalaisen julkisterveydenhuollon rahoitus- ja ohjausmekanismien toimivuuteen
Tenkanen, Sampo
(19.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124342
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124342
Tiivistelmä
Tämän Kandidaatintutkielman tarkoitus on tarkastella Suomen julkisen terveydenhuollon rahoitusmalleja, sekä ohjausmekanismeja. Tavoitteena on ymmärtää, miten hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu ja minkälaisia kannustimia tämänhetkinen järjestelmä luo palveluntuottajille. Työssä hyödynnetään Ruotsia ja ruotsalaista terveydenhuollon järjestelmää vertailukohtana, jotta pystytään hahmottamaan eroja järjestelmässä, sekä miten Suomen terveydenhuoltoa voitaisiin kehittää kohti tehokkaampaa ja vaikuttavampaa palveluntuotantoa ja tarjontaa. Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jossa yhdistyvät taloustieteellinen teoria ja käytännön esimerkit Suomesta ja Ruotsista.
Työssä hyödynnetään terveystaloustieteen perinteisiä teorioita, kuten Arrowin ja Kornain teorioita. Näiden avulla pyritään selventämään julkisen sektorin roolia terveydenhuollossa, sekä julkisrahoitteisten toimijoiden haasteita tehostaa toimintaansa. Ruotsin terveydenhuolto on työssä vertailupisteenä, koska järjestelmät ovat jossain määrin samankaltaisia, mutta Ruotsin uudistukset eroavat kuitenkin suomalaisista ratkaisuista. Esimerkiksi rahoitus ja palvelutuotanto on keskitetty samoille toimijoille, mikä tuo järjestelmään selkeämpiä vastuita ja tiukempia budjettirajoitteita.
Suomen järjestelmä on rakenteellisesti hajautettu ja rahoitus on ollut pitkään monikanavaista, mikä heikentää kokonaisuuden ohjattavuutta ja tehokkuutta. Uusin sote-uudistus on tuonut rakenteisiin muutoksia, mutta uudistuksen vaikutukset ovat vielä vaikeasti nähtävissä. Tietopohjan hajanaisuus, puutteelliset mittarit ja ristiriitaiset kannustimet vaikeuttavat järjestelmän kehittämistä potilaslähtöisempään suuntaan.
Tutkimus osoittaa, että suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuuden kehittämisessä olennaista kytkeä rahoitus vaikuttavuuteen, pitää rahoituskanavat selkeämpinä ja selkeyttää vastuunjakoa. Näin voitaisiin luoda järjestelmä, jossa sekä resurssien käyttö että palveluiden sisältö ohjautuvat paremmin kohti terveyshyötyjen maksimoimista.
Työssä hyödynnetään terveystaloustieteen perinteisiä teorioita, kuten Arrowin ja Kornain teorioita. Näiden avulla pyritään selventämään julkisen sektorin roolia terveydenhuollossa, sekä julkisrahoitteisten toimijoiden haasteita tehostaa toimintaansa. Ruotsin terveydenhuolto on työssä vertailupisteenä, koska järjestelmät ovat jossain määrin samankaltaisia, mutta Ruotsin uudistukset eroavat kuitenkin suomalaisista ratkaisuista. Esimerkiksi rahoitus ja palvelutuotanto on keskitetty samoille toimijoille, mikä tuo järjestelmään selkeämpiä vastuita ja tiukempia budjettirajoitteita.
Suomen järjestelmä on rakenteellisesti hajautettu ja rahoitus on ollut pitkään monikanavaista, mikä heikentää kokonaisuuden ohjattavuutta ja tehokkuutta. Uusin sote-uudistus on tuonut rakenteisiin muutoksia, mutta uudistuksen vaikutukset ovat vielä vaikeasti nähtävissä. Tietopohjan hajanaisuus, puutteelliset mittarit ja ristiriitaiset kannustimet vaikeuttavat järjestelmän kehittämistä potilaslähtöisempään suuntaan.
Tutkimus osoittaa, että suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuuden kehittämisessä olennaista kytkeä rahoitus vaikuttavuuteen, pitää rahoituskanavat selkeämpinä ja selkeyttää vastuunjakoa. Näin voitaisiin luoda järjestelmä, jossa sekä resurssien käyttö että palveluiden sisältö ohjautuvat paremmin kohti terveyshyötyjen maksimoimista.
