Tekoälyavusteinen ohjelmistokehitys Suomen terveydenhuollossa
Kärkkäinen, Aino-Kaisa (2025-12-19)
Tekoälyavusteinen ohjelmistokehitys Suomen terveydenhuollossa
(19.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124207
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124207
Tiivistelmä
Terveydenhuollon ohjelmistokehitystä määrittää jännite kasvavien tehokkuuspaineiden ja ehdottomien turvallisuusvaatimusten välillä. Tämän kandidaatintutkielman taustalla on tarve selvittää, miten generatiivinen tekoäly voi vastata näihin haasteisiin vaarantamatta potilasturvallisuutta. Tutkielmassa etsitään kirjallisuuskatsauksen avulla vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: mitä erityispiirteitä ohjelmistokehitykseen liittyy terveydenhuollon toimintaympäristössä, etenkin Suomessa, ja kuinka generatiivisella tekoälyllä tuotettua koodia voidaan hyödyntää tässä kontekstissa.
Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu alan aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta, viranomaislähteistä sekä lainsäädännöstä, jotka määrittelevät Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmien reunaehdot. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoitteista säännellyssä ympäristössä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että Suomen terveydenhuollon ohjelmistokehitystä määrittävät tietoturvan, tietosuojan, toiminnallisuuden ja yhteentoimivuuden toteutumisen vaatimukset. Merkittäviä haasteita ohjelmistoissa aiheuttavat tällä hetkellä legacy-järjestelmät, jotka sitovat resursseja ja vaikeuttavat järjestelmien integraatiota. Generatiivinen tekoäly tarjoaa ratkaisuja näihin ongelmiin toimimalla kehittäjän apuvälineenä. Se voi nopeuttaa dokumentaatiota, tehostaa testausta luomalla testitapauksia sekä tukea vanhan koodin modernisointia. Lisäksi generatiivinen tekoäly voi parantaa kommunikaatiota teknisten asiantuntijoiden ja hoitohenkilökunnan välillä toimimalla tulkkina vaatimusmäärittelyssä.
GenAI:n hyödyntämiseen liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä, kuten mallien taipumus hallusinoida eli tuottaa virheellistä tietoa sekä päätöksenteon läpinäkymättömyys, joka on ristiriidassa lääketieteellisen etiikan selitettävyysvaatimusten kanssa. Johtopäätöksenä todetaan, että tekoälyavusteinen koodin generointi on potentiaalinen menetelmä terveydenhuollon ohjelmistokehityksen eri vaiheiden tehostamiseen, kunhan vältytään uuden läpinäkymätöömyysongelman syntymiseltä. Tämä edellyttää ehdotonta kehittäjän valvontaa, jossa vastuu koodin laadusta ja turvallisuudesta säilyy ihmisellä.
Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu alan aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta, viranomaislähteistä sekä lainsäädännöstä, jotka määrittelevät Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmien reunaehdot. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoitteista säännellyssä ympäristössä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että Suomen terveydenhuollon ohjelmistokehitystä määrittävät tietoturvan, tietosuojan, toiminnallisuuden ja yhteentoimivuuden toteutumisen vaatimukset. Merkittäviä haasteita ohjelmistoissa aiheuttavat tällä hetkellä legacy-järjestelmät, jotka sitovat resursseja ja vaikeuttavat järjestelmien integraatiota. Generatiivinen tekoäly tarjoaa ratkaisuja näihin ongelmiin toimimalla kehittäjän apuvälineenä. Se voi nopeuttaa dokumentaatiota, tehostaa testausta luomalla testitapauksia sekä tukea vanhan koodin modernisointia. Lisäksi generatiivinen tekoäly voi parantaa kommunikaatiota teknisten asiantuntijoiden ja hoitohenkilökunnan välillä toimimalla tulkkina vaatimusmäärittelyssä.
GenAI:n hyödyntämiseen liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä, kuten mallien taipumus hallusinoida eli tuottaa virheellistä tietoa sekä päätöksenteon läpinäkymättömyys, joka on ristiriidassa lääketieteellisen etiikan selitettävyysvaatimusten kanssa. Johtopäätöksenä todetaan, että tekoälyavusteinen koodin generointi on potentiaalinen menetelmä terveydenhuollon ohjelmistokehityksen eri vaiheiden tehostamiseen, kunhan vältytään uuden läpinäkymätöömyysongelman syntymiseltä. Tämä edellyttää ehdotonta kehittäjän valvontaa, jossa vastuu koodin laadusta ja turvallisuudesta säilyy ihmisellä.