Matkalla kohti monikulttuurista yhteisöä : Turun kaupungin ulkomaalaispolitiikan muutokset 1991–2001
Saari, Milla (2025-12-23)
Matkalla kohti monikulttuurista yhteisöä : Turun kaupungin ulkomaalaispolitiikan muutokset 1991–2001
Saari, Milla
(23.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124971
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251223124971
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on Turun ulkomaalaispolitiikan muutokset ja keskeiset teemat vuodesta 1991 vuoteen 2001. Tutkimuskysymyksinä ovat puolestaan olleet: Miten ulkomaalaispolitiikka kehittyi ja miksi? Millaista politiikkaa Turun kaupunki on pyrkinyt luomaan ja miksi? Millaisia teemoja on nostettu esille ja miksi? Näihin kysymyksiin vastaamalla on luotu kattava esitys siitä, kuinka Turun ulkomaalaispolitiikka kehittyi kansallisten ja kansainvälisten muutosten paineessa, mutta myös oma-aloitteisuuden ja edelläkävijyyden inspiroimana.
Aineistona tutkielmassa on hyödynnetty Turun kaupungin maahanmuuttajakoordinaattorin asiakirjoja, jotka koskevat maahanmuuttajille suunnattujen palvelurakenteiden kehittämistä. Laadullisen sisällönanalyysin, historiantutkimuksellisen päättelyn ja dialogisen tematisoinnin avulla kehittyvää politiikkaa analysoidaan sen omista lähtökohdista käsin, mutta samalla maahanmuuttoa tarkastelevaan tutkimuskirjallisuuteen peilaten. Metodologisten valintojen ja tutkimuskirjallisuuden avulla tutkielma pystyy vastaamaan siihen, miksi ja mihin tarpeisiin kaupunki on toimiaan kehittänyt.
Ajanjaksolla suurimpia muutoksia olivat toiminnan kehittämisen ja laajentamisen lisäksi maahanmuuttajien moninaisuuteen ja erityistarpeisiin havahtuminen, laman kiristämien maahanmuuttoasenteiden huomioiminen osana kaupungin politiikkaa, monikulttuurisuuden tuomat haasteet sekä asumisen merkityksen korostuminen osana kotoutumista. Turun ulkomaalaispolitiikka ominaispiirteineen ilmentää muussa tutkimuskirjallisuudessa tehtyjä havaintoja, mutta edustaa oma-aloitteisuudessaan myös tietynlaista edelläkävijää. Ulkomaalaispalvelun johtoryhmän aktiivisuus ja eri tahojen välisen yhteistyön edistäminen ovat edesauttaneet maahanmuuttajien kotoutumista jo ennen kotouttamislain voimaantuloa. Toisaalta kaupungin asenneilmapiiri kiristyi ja on yhä jatkanut kiristymistään. Myös asuinalueiden eriytyminen on pahentunut siitä huolimatta, että asiaan havahduttiin jo tuolloin ja sen ehkäisemiseksi asetettiin esimerkiksi monikulttuurinen työryhmä.
Aineistona tutkielmassa on hyödynnetty Turun kaupungin maahanmuuttajakoordinaattorin asiakirjoja, jotka koskevat maahanmuuttajille suunnattujen palvelurakenteiden kehittämistä. Laadullisen sisällönanalyysin, historiantutkimuksellisen päättelyn ja dialogisen tematisoinnin avulla kehittyvää politiikkaa analysoidaan sen omista lähtökohdista käsin, mutta samalla maahanmuuttoa tarkastelevaan tutkimuskirjallisuuteen peilaten. Metodologisten valintojen ja tutkimuskirjallisuuden avulla tutkielma pystyy vastaamaan siihen, miksi ja mihin tarpeisiin kaupunki on toimiaan kehittänyt.
Ajanjaksolla suurimpia muutoksia olivat toiminnan kehittämisen ja laajentamisen lisäksi maahanmuuttajien moninaisuuteen ja erityistarpeisiin havahtuminen, laman kiristämien maahanmuuttoasenteiden huomioiminen osana kaupungin politiikkaa, monikulttuurisuuden tuomat haasteet sekä asumisen merkityksen korostuminen osana kotoutumista. Turun ulkomaalaispolitiikka ominaispiirteineen ilmentää muussa tutkimuskirjallisuudessa tehtyjä havaintoja, mutta edustaa oma-aloitteisuudessaan myös tietynlaista edelläkävijää. Ulkomaalaispalvelun johtoryhmän aktiivisuus ja eri tahojen välisen yhteistyön edistäminen ovat edesauttaneet maahanmuuttajien kotoutumista jo ennen kotouttamislain voimaantuloa. Toisaalta kaupungin asenneilmapiiri kiristyi ja on yhä jatkanut kiristymistään. Myös asuinalueiden eriytyminen on pahentunut siitä huolimatta, että asiaan havahduttiin jo tuolloin ja sen ehkäisemiseksi asetettiin esimerkiksi monikulttuurinen työryhmä.
