Eri tavoitteet, sama sanoma : Venäjä-myönteisyys laitapuolueiden europarlamentaarikkojen täysistuntopuheenvuoroissa 2014–2019
Okker, Elle (2025-12-29)
Eri tavoitteet, sama sanoma : Venäjä-myönteisyys laitapuolueiden europarlamentaarikkojen täysistuntopuheenvuoroissa 2014–2019
(29.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601071727
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601071727
Tiivistelmä
Euroopan unionin suhtautuminen Venäjään muuttui olennaisesti vuonna 2014 Krimin valtauksen myötä. Unioni on muun muassa asettanut Venäjälle useita pakotteita, ja yleinen keskustelu Venäjään liittyen on muuttunut varautuneemmaksi. Venäjä-mieliset toimijat erottuvat kuitenkin muuttuneessa tilanteessa Venäjään epäilevästi suhtautuvasta enemmistöstä.
Tässä tutkielmassa käsittelen Euroopan parlamentin laitapuolueiden Venäjä-mielisiä täysistuntopuheenvuoroja parlamenttikaudella 2014–2019. Tutkielmassa on eritelty ja analysoitu niitä oikeutuksen diskursseja, joilla puheenvuoroissa pyritään oikeuttamaan Venäjän toimintaa. Oikeutuksen keinoja ovat auktorisointi, rationalisointi, moraalistaminen ja mytopoeesi eli tarinallistaminen. Lisäksi tutkielmassa keskitytään siihen, millaisia yhdistäviä ja erottavia piirteitä laitapuolueiden käyttämissä diskursseissa on.
Venäjä-mielisiä toimijoita on eniten juuri laitapuolueissa, niin oikeistossa kuin vasemmistossa. Oikeisto- ja vasemmistopuolueiden eroavista lähtökohdista ja tavoitteista huolimatta niiden suhtautuminen Venäjään ja sen toimien oikeuttamiseen on pitkälti samankaltaista. Oikeuttaminen rakentuu kolmen keskeisen diskurssin kautta: laajentuminen, arvot ja talous. Molempien laitojen edustajat keskittyvät erityisesti näihin diskursseihin, joskin eri painotuksin.
Puheenvuoroissa esitetyt perustelut Venäjän toiminnan oikeuttamiseksi eroavat laitojen välillä huomattavasti, ja ne heijastelevat puolueiden erilaisia tavoitteita ja lähtökohtia. Diskurssit ja oikeutuksen keinot ovat tästä huolimatta hyvin samankaltaisia. Molempien laitojen puheenvuoroissa myös käytetään kaikkia edellä mainittuja oikeutuksen keinoja. Laitapuolueita yhdistävät lisäksi EU- kriittisyys ja valtavirtapuolueiden politiikkaa haastavien strategioiden käyttö. Venäjän toiminnan oikeuttaminen onkin vahvasti sidoksissa oman toiminnan kritisointiin ja EU-kriittisyyteen. Venäjän toimintaa oikeutetaan pitkälti viemällä oikeutusta Euroopan unionilta itseltään.
Tässä tutkielmassa käsittelen Euroopan parlamentin laitapuolueiden Venäjä-mielisiä täysistuntopuheenvuoroja parlamenttikaudella 2014–2019. Tutkielmassa on eritelty ja analysoitu niitä oikeutuksen diskursseja, joilla puheenvuoroissa pyritään oikeuttamaan Venäjän toimintaa. Oikeutuksen keinoja ovat auktorisointi, rationalisointi, moraalistaminen ja mytopoeesi eli tarinallistaminen. Lisäksi tutkielmassa keskitytään siihen, millaisia yhdistäviä ja erottavia piirteitä laitapuolueiden käyttämissä diskursseissa on.
Venäjä-mielisiä toimijoita on eniten juuri laitapuolueissa, niin oikeistossa kuin vasemmistossa. Oikeisto- ja vasemmistopuolueiden eroavista lähtökohdista ja tavoitteista huolimatta niiden suhtautuminen Venäjään ja sen toimien oikeuttamiseen on pitkälti samankaltaista. Oikeuttaminen rakentuu kolmen keskeisen diskurssin kautta: laajentuminen, arvot ja talous. Molempien laitojen edustajat keskittyvät erityisesti näihin diskursseihin, joskin eri painotuksin.
Puheenvuoroissa esitetyt perustelut Venäjän toiminnan oikeuttamiseksi eroavat laitojen välillä huomattavasti, ja ne heijastelevat puolueiden erilaisia tavoitteita ja lähtökohtia. Diskurssit ja oikeutuksen keinot ovat tästä huolimatta hyvin samankaltaisia. Molempien laitojen puheenvuoroissa myös käytetään kaikkia edellä mainittuja oikeutuksen keinoja. Laitapuolueita yhdistävät lisäksi EU- kriittisyys ja valtavirtapuolueiden politiikkaa haastavien strategioiden käyttö. Venäjän toiminnan oikeuttaminen onkin vahvasti sidoksissa oman toiminnan kritisointiin ja EU-kriittisyyteen. Venäjän toimintaa oikeutetaan pitkälti viemällä oikeutusta Euroopan unionilta itseltään.