Kokemuksellista tietoa ja osallistavaa muutosta : kirjallisuuskatsaus asiakkaiden toimijuuden ilmentymisestä rakenteellisessa sosiaalityössä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin asiakkaiden toimijuutta osana rakenteellisen sosiaalityön työmenetelmiä ja tulevaisuuden visioita. Rakenteellinen sosiaalityö määrittyy sosiaalityön yhteiskunnalliseen tehtävään vastaavaksi toiminnaksi, jolla pyritään eriarvoistavien ja syrjivien rakenteiden huomioimiseen ja niihin vaikuttamiseen. Tutkielmassani tarkastelen rakenteellisen sosiaalityön toimintaa Pohjolan (2011) määrittämien tehtäväalueiden kautta, joita ovat tietotyö, strategiatyö, inkluusiotyö ja oikeudenmukaisuustyö. Tämän lisäksi keskeisenä käsitteenä tutkielmassa on toimijuus, jota tarkastelen yksilöllisen toimijuuden, jaetun toimijuuden ja monitoimijuuden tasoilta.

Aineiston perusteella asiakkaat ovat osa työskentelyä sekä nykyisissä menetelmissä että tulevaisuuden visioissa. Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden roolia osana tietotyötä korostetaan erityisesti sellaisen kokemustiedon kautta, jota ammattilaisilta ei löydy. Strategiatyö ilmenee aineiston perusteella kehittämisenä, jota tapahtuu erityisesti yksilöllisen asiakastyön ulkopuolella esimerkiksi kansalaisraadeissa tai kehittäjäasiakastoiminnassa. Inkluusiotyötä edustaa toiveet yhteisöllisyyden ja verkostoitumisen lisäämisestä osana rakenteellista sosiaalityötä, kun taas oikeudenmukaisuustyön ideaalina nähdään tasa-arvoinen yhteiskunta, joka vaatii toteutuakseen eri toimijoiden yhteispanosta.

Asiakkaiden toimijuus ilmenee aineiston perusteella monitasoisesti. Toimijuuden vaatimuksena on asiakkaiden kokemus siitä, että he ovat osallisina rakenteellisen sosiaalityön toiminnassa. Yksilöllinen toimijuus näyttäytyy asiakkaiden selkeän oman roolin ja asiantuntijuuden esiin nostamisena, kun taas jaettu toimijuus yhteistyönä ja rinnakkaisena työskentelynä siten, että toimijoiden osaamisen alueet tukevat ja täydentävät toisiaan. Kokemusasiantuntijat esiintyvätkin aineistossa itsenäisinä toimijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaan ja työntekijän välillä. Monitoimijuudessa asiakkaat nähdään tasavertaisena osana useiden toimijoiden kenttää, jolloin asiakkaiden rooli korostuu erityisesti kokemustiedon tuojana. Aineistossa ilmenee myös asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden toimijuuden puutteita rakenteellisten esteiden ja ammattilaisten autoritaarisen toiminnan takia.

Tulosten mukaan asiakkaiden osaamista ja toimijuutta osana rakenteellista sosiaalityötä arvostetaan, mutta nykyiset toimintamallit ovat monelta osin puutteelliset vakiintumattomien käytäntöjen vuoksi. Asiakkaiden monitasoinen toimijuus kaikilla Pohjolan (2011) määrittämillä tehtäväalueilla korostuukin erityisesti sellaisissa menetelmissä, jotka ovat vasta visioiden tai ehdotusten tasolla. Palvelujärjestelmän ja uusliberalismin raamit rajoittavat rakenteellisen sosiaalityön toimintamahdollisuuksia, joten jatkotutkimuksissa olisikin tarpeen tarkastella, miten Suomessa voisi nykyistä paremmin toteuttaa kriittisempää rakenteellista sosiaalityötä, joka olisi asiakkaita monipuolisesti osallistavaa ja suoremmin yhteydessä rakenteisiin vaikuttamiseen.