Suomalaisten nuorten poliittinen osallistuminen ja luokkaidentiteetti
Herlevi, Saimi (2026-01-05)
Suomalaisten nuorten poliittinen osallistuminen ja luokkaidentiteetti
(05.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092574
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092574
Tiivistelmä
Edustuksellisessa demokratiassa suurten väestöryhmien, kuten nuorten, poliittinen epäaktiivisuus herättää ymmärrettävästi huolta järjestelmän todellisesta edustavuudesta. Puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet, ja ulkoparlamentaariset vaikuttamisen muodot kasvattavat suosiotaan muun muassa digitalisaation myötä. Tiedetään, että sosioekonominen tausta vaikuttaa ainakin äänestämisaktiivisuuteen. Tutkielmassani perehdyn subjektiivisen yhteiskuntaluokan yhteyteen nuorten poliittiseen osallistumiseen ja sen muotoihin. Tutkin myös sitä, millä keinoilla nuoret osallistuvat verrattuna koko väestöön. Poliittisen osallistumisen määrittelen pyrkimyksenä vaikuttaa tai osallistua poliittisiin prosesseihin suoraan tai epäsuorasti. Osallistumisen muodot jaottelen parlamentaariseen ja ulkoparlamentaariseen tarkastellen parlamentaarista äänestysaktiivisuutta erillisenä ilmiönä.
Tutkimusaineistonani käytän vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimusta, jota analysoin kvantitatiivisilla tutkimusmetodeilla. Vertailen ristiintaulukoimalla luokkaidentiteetin yhteyttä kolmeen osallistumisen muotoon eli äänestämiseen sekä parlamentaariseen ja ulkoparlamentaariseen osallistumiseen. Tulosten merkitsevyyttä testaan Khiin neliö -testillä. Lisäksi taulukoin osallistumisen muotojen yleisyyttä erikseen koko väestöllä sekä 18–29-vuotiailla. Tutkimuksessani parlamentaarisia osallistumisen muotoja ovat äänestämisen lisäksi yhteydenotto päättäjään, lahjoittaminen poliittiselle toimijalle tai puoluetoiminta. Ulkoparlamentaarisia osallistumisen muotoja ovat taas aloitteiden allekirjoittaminen, poliittiset ostopäätökset, sosiaalisessa mediassa poliittisen sisällön jakaminen, yhteiskunnallisen järjestön toimintaan osallistuminen, mielenosoittaminen ja kansalaistottelemattomuus.
Tuloksissani puoluetoimintaa lähempänä olevat parlamentaarisen osallistumisen muodot olivat selkeästi luokkasidonnaisimpia. Ylempiin yhteiskuntaluokkiin identifioituvat olivat aktiivisimpia kaikissa parlamentaarisen osallistumisen muodoissa. Ulkoparlamentaarisen osallistumisen muodoissa yhteys löytyi väestötasolla mutta ei nuorilla. Tulokset vastaavat aikaisempaa tutkimusta, jossa sosioekonomisen taustan on löydetty olevan yhteydessä poliittiseen osallistumiseen. Aineistoni nuoret osallistuvat keskivertoa useammin sosiaalisessa mediassa, poliittisessa kuluttamissa, vetoomusten allekirjoittamisessa ja erityisesti mielenosoittamisessa. Väestötasoa harvemmin nuoret osallistuvat taas parlamentaarisesti tai yhteiskunnallisten järjestöjen toimintaan.
Tutkimusaineistonani käytän vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimusta, jota analysoin kvantitatiivisilla tutkimusmetodeilla. Vertailen ristiintaulukoimalla luokkaidentiteetin yhteyttä kolmeen osallistumisen muotoon eli äänestämiseen sekä parlamentaariseen ja ulkoparlamentaariseen osallistumiseen. Tulosten merkitsevyyttä testaan Khiin neliö -testillä. Lisäksi taulukoin osallistumisen muotojen yleisyyttä erikseen koko väestöllä sekä 18–29-vuotiailla. Tutkimuksessani parlamentaarisia osallistumisen muotoja ovat äänestämisen lisäksi yhteydenotto päättäjään, lahjoittaminen poliittiselle toimijalle tai puoluetoiminta. Ulkoparlamentaarisia osallistumisen muotoja ovat taas aloitteiden allekirjoittaminen, poliittiset ostopäätökset, sosiaalisessa mediassa poliittisen sisällön jakaminen, yhteiskunnallisen järjestön toimintaan osallistuminen, mielenosoittaminen ja kansalaistottelemattomuus.
Tuloksissani puoluetoimintaa lähempänä olevat parlamentaarisen osallistumisen muodot olivat selkeästi luokkasidonnaisimpia. Ylempiin yhteiskuntaluokkiin identifioituvat olivat aktiivisimpia kaikissa parlamentaarisen osallistumisen muodoissa. Ulkoparlamentaarisen osallistumisen muodoissa yhteys löytyi väestötasolla mutta ei nuorilla. Tulokset vastaavat aikaisempaa tutkimusta, jossa sosioekonomisen taustan on löydetty olevan yhteydessä poliittiseen osallistumiseen. Aineistoni nuoret osallistuvat keskivertoa useammin sosiaalisessa mediassa, poliittisessa kuluttamissa, vetoomusten allekirjoittamisessa ja erityisesti mielenosoittamisessa. Väestötasoa harvemmin nuoret osallistuvat taas parlamentaarisesti tai yhteiskunnallisten järjestöjen toimintaan.