Työnantajan oikeus työntekijän PEth-testaukseen
Coulthard, Anna (2026-01-06)
Työnantajan oikeus työntekijän PEth-testaukseen
Coulthard, Anna
(06.01.2026)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092635
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601092635
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on työnantajan suorittama PEth-testaus, jota tarkastellaan työnantajan direktio-oikeuden ja työturvallisuusvelvoitteiden sekä työntekijän lojaliteettivelvoitteen kautta. PEth-testaus tarkoittaa verinäytteellä selvitettävää 2-4 viikkoa takautuvasti henkilön käyttämäänsä alkoholin määrää. Tarkoituksena tutkimuksessa oli selvittää, onko työnantajalla direktio-oikeutensa ja työturvallisuusvelvoitteidensa sekä työntekijän lojaliteettivelvoitteen nojalla oikeus suorittaa työntekijöillensä PEth-testausta, josta ilmenee alkoholin käyttö myös vapaa-ajalla. PEth-testauksen voidaan katsoa täten eroavan tavallisesta alkoholipuhallutuksesta sen vapaa-ajalle ulottuvan luonteen vuoksi. PEth-testauksen käyttö on varsin tuore ilmiö ja tähän liittyvän oikeuskäytännön puuttuessa tutkielman tarkoituksena on tuottaa uutta systematisointia vallitsevasta oikeustilasta. Täten tutkielman metodiksi valikoitu lainopillinen, oikeusdogmaattinen tutkimus.
Keskeisin tutkimustulos on, että työnantajalle voisi tietyissä tilanteissa työturvallisuusvelvollisuuksiensa täyttämiseksi syntyä oikeus määrätä työntekijä PEth-testiin. Tällainen työturvallisuuslain mukainen huolehtimisvelvollisuus voisi oikeuttaa PEth-testauksen silloin, kun työntekijän työtehtävät ovat erityisen turvallisuuskriittisiä, työnantajalla on konkreettinen ja perusteltu epäily työntekijän pitkäaikaisen ja toistuvan alkoholinkäytön vaikutuksesta työkykyyn tai työturvallisuuteen, eikä työturvallisuuden varmistamiseksi ole käytettävissä lievempiä keinoja.
Sen sijaan direktio-oikeuden tai lojaliteettiperiaatteen valossa ei työnantajalla voitaisi katsoa olevan oikeutusta PEth-testin suorittamiselle, sillä mitattu tulos antaa tietoa työntekijän vapaa-ajalla tapahtuneesta alkoholinkäytöstä ja ulottuu täten työnantajan direktio-oikeuden rajojen ulkopuolelle. PEth-testauksessa on huomioitava työntekijän perusoikeuksien vahva suoja, eikä testausta voida suorittaa yleisluonteisena toimenpiteenä, vaan kriteerit sen oikeuttamiselle voisivat täyttyä vain tietyissä tapauksissa, joissa on huomioitu työntekijän asema, työtehtävien laatu sekä tilannekohtaisuus. Aloja, joilla PEth-testaus voisi edellä kuvatut kriteerit huomioiden olla sallittu, liittyvät erityisiin turvallisuus- ja liikennetehtäviin.
Toimenpidesuosituksina tutkielman perusteella on lainsäädännön kehittäminen siten, että se vastaisi suoraan niin yleiseen alkoholitestauksen toteuttamisen oikeudellisuuteen kuin uudempana ilmiönä PEth-testauksen suorittamiseen. Lainsäädännön kehittäminen olisi paras ratkaisu tällä hetkellä tulkinnanvaraisiin tilanteisiin, joissa operoidaan joko yleisten periaatteiden tai hyvin yleisluonteisesti kirjoitettujen säännösten varassa.
Keskeisin tutkimustulos on, että työnantajalle voisi tietyissä tilanteissa työturvallisuusvelvollisuuksiensa täyttämiseksi syntyä oikeus määrätä työntekijä PEth-testiin. Tällainen työturvallisuuslain mukainen huolehtimisvelvollisuus voisi oikeuttaa PEth-testauksen silloin, kun työntekijän työtehtävät ovat erityisen turvallisuuskriittisiä, työnantajalla on konkreettinen ja perusteltu epäily työntekijän pitkäaikaisen ja toistuvan alkoholinkäytön vaikutuksesta työkykyyn tai työturvallisuuteen, eikä työturvallisuuden varmistamiseksi ole käytettävissä lievempiä keinoja.
Sen sijaan direktio-oikeuden tai lojaliteettiperiaatteen valossa ei työnantajalla voitaisi katsoa olevan oikeutusta PEth-testin suorittamiselle, sillä mitattu tulos antaa tietoa työntekijän vapaa-ajalla tapahtuneesta alkoholinkäytöstä ja ulottuu täten työnantajan direktio-oikeuden rajojen ulkopuolelle. PEth-testauksessa on huomioitava työntekijän perusoikeuksien vahva suoja, eikä testausta voida suorittaa yleisluonteisena toimenpiteenä, vaan kriteerit sen oikeuttamiselle voisivat täyttyä vain tietyissä tapauksissa, joissa on huomioitu työntekijän asema, työtehtävien laatu sekä tilannekohtaisuus. Aloja, joilla PEth-testaus voisi edellä kuvatut kriteerit huomioiden olla sallittu, liittyvät erityisiin turvallisuus- ja liikennetehtäviin.
Toimenpidesuosituksina tutkielman perusteella on lainsäädännön kehittäminen siten, että se vastaisi suoraan niin yleiseen alkoholitestauksen toteuttamisen oikeudellisuuteen kuin uudempana ilmiönä PEth-testauksen suorittamiseen. Lainsäädännön kehittäminen olisi paras ratkaisu tällä hetkellä tulkinnanvaraisiin tilanteisiin, joissa operoidaan joko yleisten periaatteiden tai hyvin yleisluonteisesti kirjoitettujen säännösten varassa.
