Puolustusmenojen kerroinvaikutus kokonaistuotantoon

Abstract

Tutkielmassa käsitellään finanssipolitiikan kerroinvaikutusta keskittyen erityisesti puolustusmenojen kerroinvaikutukseen. Mielenkiinnon kohteena on, kuinka suuria puolustusmenojen ja muiden julkisten menojen kerroinvaikutukset ovat, ja eroavatko puolustusmenojen vaikutukset muiden julkisten menojen vaikutuksista. Tutkielmassa keskeistä on myös kerroinvaikutuksen suuruuteen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu. Aluksi käsitellään finanssipolitiikan kerroinvaikutuksen teoriaa, matemaattista laskutapaa ja yleisimpiä estimointimenetelmiä. Seuraavaksi tarkastellaan, miten muun muassa valuuttakurssijärjestelmä, talouden avoimuus kansainväliselle kaupalle, suhdanneriippuvuus ja valtion velka vaikuttavat finanssipolitiikan kerroinvaikutukseen. Lopuksi käsitellään puolustusmenojen kerroinvaikutusta ja sitä, miten se eroaa muista julkisista menoista. Empirian perusteella puolustusmenojen kerroinvaikutus on yleensä alle 1, eli ne kasvattavat kokonaistuotantoa vähemmän kuin mitä menolisäys on suuruudeltaan. Kerroinvaikutus voi kuitenkin olla suurempi taantumassa, nollakorkorajoitteen ollessa voimassa tai suljetuissa talouksissa. Vastaavasti korkea velkataso ja kelluva valuuttakurssi johtavat tyypillisesti pienempään kerroinvaikutukseen. Puolustusmenoja on käytetty laajalti finanssipolitiikan kerroinvaikutuksen estimointiin niiden eksogeenisen luonteen vuoksi, mutta osa tutkimuksista havaitsee puolustusmenojen kerroinvaikutuksen olevan muiden julkisten menojen kerroinvaikutusta pienempi. Vaikka puolustusmenoilla on taloutta elvyttäviä vaikutuksia, niiden pitkän aikavälin kasvua tukevat vaikutukset jäävät rajallisiksi. Tulokset korostavat finanssipolitiikan ajoittamisen merkitystä ja talouden rakenteellisten ominaispiirteiden huomioon ottamista.