Tapaus Savukukko : Salametsästyksen kehykset sanomalehtien toimitusten kantaaottavissa kirjoituksissa

Abstract

Salametsästys on laitonta metsästystä, jonka taakse kytkeytyy monia yhteiskunnallisia jännitteitä. Pohjoismaissa salametsästys voi olla poliittisen vaikuttamisen muoto. Osa metsästäjistä pyrkii lakia rikkomalla vaikuttamaan nykyiseen metsästyslainsäädäntöön, joka on usein ristiriidassa metsästämisen kanssa. Ristiriitojen taustalla on metsästyksen suuri merkitys pohjoismaiselle kulttuurille ja maaseudun perinteille. 1900-luvulla tapahtunut arvojen muutos, joka korostaa aiempaa enemmän esimerkiksi luonnonsuojelua, on kuitenkin muuttanut metsästyksen asemaa ja tiukentanut lainsäädäntöä. Ristiriitoja on aiheuttanut myös se, että petoeläimet aiheuttavat pelkoa. Näiden ristiriitojen vuoksi salametsästys on myös usein hyväksyttyä paikallisyhteisöissä. Tässä tutkielmassa tutkin salametsästyksen kehyksiä sanomalehtien toimitusten kantaaottavissa teksteissä neljässä eri lehdessä. Lehtiin kuuluivat kaksi maakuntalehteä, yksi paikallislehti ja yksi valtakunnallinen lehti. Lehdissä käsiteltiin suomen suurinta salametsästystapausta ”Savukukkoa”, jossa joukko miehiä pieneltä pohjoissavolaiselta paikkakunnalta metsästi luvattomasti vuosina 2019– 2023. Kehysten avulla tutkin, millaisten jäsennysten kautta sanomalehdet käsitteellistävät salametsästystapausta. Samalla tarkastelen, millaisia osapuolia lehdet tunnistavat käyttämällä ympäristökonfliktin käsitteeseen kytkeytyviä termejä: identiteettejä ja intressejä. Lisäksi vertailin valitsemieni sanomalehtien eroja analysoidakseni salametsästysilmiöön liittyviä maaseudun ja kaupungin välisiä jännitteitä. Aineiston pohjalta muodostin kolme kehystä, jotka kaikki näkivät salametsästyksen laajemmin yhteiskunnan tilasta kertovana ilmiönä ja tuomitsivat salametsästyksen. Samalla juurisyitä salametsästyksen taustalla kuitenkin ymmärrettiin eikä metsästyksen yhteiskunnallista asemaa perinteisenä maaseudun harrastuksena kyseenalaistettu. Löytämäni identiteetit ja intressit toimivat myös metsästyksen oikeuttajina ja loivat kuvaa yhtenäisestä maaseudun paikallisyhteisöstä. Lehtien välisissä eroissa paikallislehti ohitti keskustelun salametsästyksestä. Valtakunnallinen lehti suhtautui kaikista kriittisimmin metsästykseen ja näki maaseudun yhteisön yhtenäisimpänä. Kaikki lehdet kuitenkin pitivät metsästystä perinteisenä maaseudun harrastuksena. Kehysten ja niiden sisältä löytämieni intressien ja identiteettien avulla rakentuu kuva yhteiskunnasta, jossa metsästys nähdään edelleen perinteisenä ja arvokkaana maaseudun harrastuksena. Samalla tapaus kuitenkin tuomitaan. Kehykset kertovatkin, että perinteinen käsitys metsästyksessä on murroksessa. Lehtien väliset erot puolestaan ilmentävät, että maaseudun ja kaupungin välinen vastakkainasettelu on edelleen voimakasta. Yhteenvetona ”Savukukko” pakottaa lehdet tasapainottelemaan perinteisen metsästyskäsityksen ja salametsästykseen liittyvien arvoristiriitojen välillä. Tämä vahvistaa ajatusta metsästyksen kokemasta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa luonnonsuojelulliset arvot haastavat sen asemaa.