Sisko älä pelkää : kuvaileva kirjallisuuskastaus sisarussuhteista lapsen resilienssiä rakentavana ja heikentävänä tekijänä perheväkivallan kontekstissa
Tuominen, Oona (2026-01-12)
Sisko älä pelkää : kuvaileva kirjallisuuskastaus sisarussuhteista lapsen resilienssiä rakentavana ja heikentävänä tekijänä perheväkivallan kontekstissa
Tuominen, Oona
(12.01.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601164624
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601164624
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin, miten sisarussuhde voi toimia suojaavana tekijänä tai riskitekijänä väkivaltaisessa perheessä elävälle lapselle, eli tarkastellaan sisarussuhdetta lapsen resilienssiä rakentavana ja heikentävänä tekijänä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin, millaisina lasten sisarussuhteet näyttäytyvät väkivaltaisissa perheissä eläville lapsille, ja samalla kiinnittää laajempaa huomiota sisarussuhteeseen yhtenä elämän merkittävimmistä ihmissuhteista. Tutkielma on laadullinen ja aineistona käytetään kahdeksaa aiheesta tehtyä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Teoreettisena viitekehyksenä toimii resilienssiteoria ja aiempi tutkimus aiheesta.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa sisarussuhde näyttäytyy sekä lapsen resilienssiä tukevana suojaavana tekijänä, että resilienssiä heikentävänä riskitekijänä. Kokonaisuutena tutkielman aineistosta välittyy, että sisarussuhteella on merkitystä lapsen resilienssin rakentumisen kannalta, ja että sisarussuhteelle on tyypillistä kaksijakoisuus. Sisarussuhteen suojaavat ulottuvuudet jäsentyvät lämpimän vuorovaikutuksen, sisarusten välisen suojelun, prososiaalisen käyttäytymisen sekä jaetun ajan ja leikin kautta. Sisarussuhde näyttäytyy riskitekijänä vihamielisyyden ja lämmön puutteen, suojelijan roolin, konfliktien ja väkivallan toisintamisen kautta.
Tutkielman tulokset osoittavat, että väkivaltaa kohdanneiden lasten kanssa työskenneltäessä on tärkeää huomioida sisarussuhteen vaikutukset lasten resilienssiin: suojaavaa vaikutusta täytyy pyrkiä tukemaan, ja riskitekijät täytyy tunnistaa. Lisäksi tuloksista välittyy, että sisarusten ikäjärjestyksellä ja sukupuolella on merkitystä resilienssin rakentumiselle, ja niiden vaikutusta resilienssin rakentumiseen olisikin jatkossa hyvä tutkia lisää etenkin Suomessa. Tutkielman perusteella lapsen resilienssi on suojaavien tekijöiden ja riskitekijöiden yhteisvaikutuksessa rakentuva prosessi, jossa sisarussuhteella voi olla merkittävä rooli.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa sisarussuhde näyttäytyy sekä lapsen resilienssiä tukevana suojaavana tekijänä, että resilienssiä heikentävänä riskitekijänä. Kokonaisuutena tutkielman aineistosta välittyy, että sisarussuhteella on merkitystä lapsen resilienssin rakentumisen kannalta, ja että sisarussuhteelle on tyypillistä kaksijakoisuus. Sisarussuhteen suojaavat ulottuvuudet jäsentyvät lämpimän vuorovaikutuksen, sisarusten välisen suojelun, prososiaalisen käyttäytymisen sekä jaetun ajan ja leikin kautta. Sisarussuhde näyttäytyy riskitekijänä vihamielisyyden ja lämmön puutteen, suojelijan roolin, konfliktien ja väkivallan toisintamisen kautta.
Tutkielman tulokset osoittavat, että väkivaltaa kohdanneiden lasten kanssa työskenneltäessä on tärkeää huomioida sisarussuhteen vaikutukset lasten resilienssiin: suojaavaa vaikutusta täytyy pyrkiä tukemaan, ja riskitekijät täytyy tunnistaa. Lisäksi tuloksista välittyy, että sisarusten ikäjärjestyksellä ja sukupuolella on merkitystä resilienssin rakentumiselle, ja niiden vaikutusta resilienssin rakentumiseen olisikin jatkossa hyvä tutkia lisää etenkin Suomessa. Tutkielman perusteella lapsen resilienssi on suojaavien tekijöiden ja riskitekijöiden yhteisvaikutuksessa rakentuva prosessi, jossa sisarussuhteella voi olla merkittävä rooli.
