Naiseuden kohtaaminen rauhanturvaoperaatioissa : Haastattelututkimus naisrauhanturvaajien kokemuksista sukupuolen ulottuvuuksista sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa
Kanerva, Liinu (2025-12-18)
Naiseuden kohtaaminen rauhanturvaoperaatioissa : Haastattelututkimus naisrauhanturvaajien kokemuksista sukupuolen ulottuvuuksista sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa
Kanerva, Liinu
(18.12.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601268802
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601268802
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tutkin sitä, kuinka suomalaiset naisrauhanturvaajat kokivat sosiaalisen sukupuolen ulottuvuudet rauhanturvaoperaation aikana. Tutkielma kartoittaa sitä, miten suomalaiset naisrauhanturvaajat jäsentelevät sukupuolen ulottuvuudet ja minkälaisia asioita he perustelevat sukupuolella. Tutkin myös sukupuolen ominaisuuden häivyttämistä sekä sitä, kuinka ymmärrys sukupuolesta vaikuttaa vuorovaikutukseen eri ihmisryhmien kanssa.
Tutkielmani aineistona toimii neljä haastattelua, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimus on aineistolähtöinen, ja sen metodina toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus, kokemus ja sukupuoli.
Tutkimuksen lopussa kävi selväksi, että sukupuoli vaikutti paljon siihen, kuinka naiset jäsentelivät kokemuksiaan: sukupuolen merkitys näkyi niin tasa-arvotilanteiden vertaamisena kuin myös kertomuksissa vähättelystä ja ahdistelusta. Näiden lisäksi analysoin sitä, miten sukupuoli ulkopuolelta kohdattuna ominaisuutena haihtui osittain tai jopa kokonaan vallitsevan tilanteen mukaan. Naisrauhanturvaajat pitivät niin omaa toimintaansa kuin vuorovaikutusta erityisesti paikallisten naisten kanssa hyvinkin merkityksellisenä ja kertoivat esimerkiksi siviilisotilasyhteistyön tärkeydestä. Paikallisväestön keskuudessa toimivat naisrauhanturvaajat mahdollistavat paremman kontaktin naisiin ja lapsiin, joihin aseellisten konfliktien vaikutukset vaikuttavat enemmän kuin miehiin. Haastateltavat havainnollistivat kulttuurieroja vertaamalla Suomen ja kohdemaan tasa-arvotilanteita toisiinsa.
Tutkimukseni perusteella olisi tärkeää tutkia enemmän rauhanturvaajien ja erityisesti naisrauhanturvaajien antamia merkityksiä sukupuolelle ja edistää sotilaskoulutuksissa pidettäviä gender-koulutuksia. Rauhanturvaamista olisi myös syytä tutkia länsimaisen katseen ulkopuolelta, jotta kansainvälinen yhteisö saisi mahdollisimman laajan kuvan kriisinhallinnan kokemisesta, sen vaikutuksista ja merkityksellisyydestä.
Tutkielmani aineistona toimii neljä haastattelua, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimus on aineistolähtöinen, ja sen metodina toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus, kokemus ja sukupuoli.
Tutkimuksen lopussa kävi selväksi, että sukupuoli vaikutti paljon siihen, kuinka naiset jäsentelivät kokemuksiaan: sukupuolen merkitys näkyi niin tasa-arvotilanteiden vertaamisena kuin myös kertomuksissa vähättelystä ja ahdistelusta. Näiden lisäksi analysoin sitä, miten sukupuoli ulkopuolelta kohdattuna ominaisuutena haihtui osittain tai jopa kokonaan vallitsevan tilanteen mukaan. Naisrauhanturvaajat pitivät niin omaa toimintaansa kuin vuorovaikutusta erityisesti paikallisten naisten kanssa hyvinkin merkityksellisenä ja kertoivat esimerkiksi siviilisotilasyhteistyön tärkeydestä. Paikallisväestön keskuudessa toimivat naisrauhanturvaajat mahdollistavat paremman kontaktin naisiin ja lapsiin, joihin aseellisten konfliktien vaikutukset vaikuttavat enemmän kuin miehiin. Haastateltavat havainnollistivat kulttuurieroja vertaamalla Suomen ja kohdemaan tasa-arvotilanteita toisiinsa.
Tutkimukseni perusteella olisi tärkeää tutkia enemmän rauhanturvaajien ja erityisesti naisrauhanturvaajien antamia merkityksiä sukupuolelle ja edistää sotilaskoulutuksissa pidettäviä gender-koulutuksia. Rauhanturvaamista olisi myös syytä tutkia länsimaisen katseen ulkopuolelta, jotta kansainvälinen yhteisö saisi mahdollisimman laajan kuvan kriisinhallinnan kokemisesta, sen vaikutuksista ja merkityksellisyydestä.
