Äiti perheen projektipäällikkönä : Kirjallisuuskatsaus sukupuolittuneisiin hoivavastuisiin ja niiden taustatekijöihin

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen, miten kodin- ja lastenhoitoon liittyvät hoivaroolit ja -vastuut ovat jakautuneet suomalaisissa heteroperheissä naisten ja miesten välillä. Lisäksi tarkas-telen Urie Bronfenbrennerin (1979) ekologisen systeemiteorian avulla, millaisia hoivan jakautu-miseen liittyviä taustatekijöitä voidaan löytää tutkimusaineistosta. Tutkielman tavoitteena on tuo-da esiin sukupuolittuneita työnjaon eroja perheiden arkisissa käytännöissä sekä antaa merkitystä kodeissa tehtävälle hoivatyölle.

Ekologisessa systeemiteoriassa on keskeistä tarkastella yksilön ja tätä ympäröivien ympäristöjen eli systeemien välistä vuorovaikutusta. Yksilöä ympäröivät systeemit koostuvat viidestä eri ta-sosta, joita ovat mikro-, meso-, ekso-, makro- ja kronosysteemit. Eri systeemitasot kattavat eri-laisia tekijöitä muun muassa yksilö-, instituutio- ja yhteiskuntatasoilla. Teorian avulla pystyn jaottelemaan aineistosta havaittavia taustatekijöitä teorian mukaisesti eri tasoille.

Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytän kuvailevaa ja integroivaa kirjallisuuskatsausta analy-soimaan valikoitunutta tutkimusaineistoa. Aineisto koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen keskittyy vastaamaan ensimmäiseen tutkimuskysymykseen hoivan ajankohtaisista jaoista. Ai-neiston toinen osa koostuu tutkimusartikkeleista, joista olen pyrkinyt löytämään vastauksia toi-seen tutkimuskysymykseen jakoihin liittyvistä taustatekijöistä.

Analyysin perusteella pystyin havaitsemaan, että kodin- ja lastenhoitoon liittyvät vastuut ovat sukupuolittuneita niin, että naisilla on päävastuu lähes kaikilla osa-alueilla. Etenkin lastenhoidos-sa naisilla on korostunut rooli, kun taas kodinhoidossa vastuut ovat jakautuneet hieman tasai-semmin. Toisaalta hoivavastuiden luonteet ovat erilaisia sukupuolten mukaan. Naisilla korostu-neet hoivavastuut niin kodin- kuin lastenhoidossa ovat pääsääntöisesti arjen uusintavia ja jatku-via tehtäviä, kuten pyykinpesua tai lasten asioista huolehtimista. Miehille korostuneet vastuut lastenhoidossa ovat sen sijaan useammin viihdykkeellisiä ja kasvatuksellisia, kuten rajojen aset-tamista tai lasten kanssa leikkimistä. Kodinhoidon osalta miehillä on päävastuut useammin sa-tunnaisimmissa tehtävissä, kuten kodin huoltotöissä.

Hoivanjakoihin liittyvät taustatekijät ovat tulosten mukaan monitasoisia. Mikrosysteemitasolla keskeisessä asemassa jakojen taustalla on perheen sisäiset neuvottelut, vanhempien sosioeko-nomiset asemat, koulutus- ja tulotasot ja muut yksilölliset tekijät. Meso- ja eksosysteemien ta-soilla hoivanjakoon vaikuttavat vanhempien työtilanteet, työn luonteet ja joustavuudet sekä muut julkiset palvelut, mutta myös näihin vaikuttavat poliittiset toimet, kuten perhevapaakäytänteet tai julkinen taloustilanne. Kaikki systeemit läpileikkaavat makro- ja kronosysteemitasot vaikuttavat muun muassa kulttuuristen vanhemmuusihanteiden ja sukupuolirooliodotuksien kautta hoivaja-kojen syntymiseen sekä ylläpitämiseen.

Analyysini osoittaa, että perheiden arjen käytännöt ovat sukupuolittuneita ja niihin vaikuttavat moninaiset tekijät eri tasoilla. Jotta yhteiskunnassa päästäisiin kohti todellista tasa-arvoa ja tasa-vertaista vanhemmuutta, tulee sukupuolten väliseen työnjakoon keskittyä niin perheiden sisällä kuin laajemmin yhteiskunnassa.