Piileviä etuoikeuksia? : Kirjallisuuskatsaus kulttuurisen pääoman vaikutuksista oppimistuloksiin STEM-oppiaineissa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassani tarkastelen integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin, millä tavoin vanhempien kulttuurinen pääoma on yhteydessä lapsen oppimistuloksiin STEM (Science, Technology, Engineering) -oppiaineissa. Tutkimuksessani käsittelen vanhempien kulttuurista pääomaa koulutustasona. Oppimistuloksia mitataan tutkimuksessani pääsääntöisesti arvosanoina ja numeerisina koetuloksina, mutta myös laajemmin oppilaan omina kokemuksina ja asenteina osaamisestaan. Tutkimuksessani tarkastelen, millä eri tavoilla äitien ja isien korkeakoulutus ennustaa lapsen mahdollisuuksia saavuttaa hyviä oppimistuloksia luonnontieteellisissä aineissa. Olen aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen kategorisoinut tuloksia niihin teemoihin, jotka kaikista keskeisimmin vaikuttavat lapsen mahdollisuuksiin oppia STEM-aineita. Lisäksi tutkin, miten tulokset eroavat tyttö- ja poikalasten välillä. Tutkimukseni aineisto koostuu vertaisarvioidusta tutkimuskirjallisuudesta, josta merkittävä osa on määrällistä tutkimusta. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytän Pierre Bourdieun pääomateoriaa. Tutkimustulokset olivat moninaisia. Yhtäältä kaikki aineistosta saadut tulokset osoittivat, että vanhempien korkeakoulutus on selvässä yhteydessä parempiin oppimistuloksiin STEM-aineissa. Tulokset osoittivat, että korkeakoulutetut vanhemmat todennäköisemmin tarjoavat lapsilleen tukea luonnontieteellisissä opinnoissa, asettavat tieteeseen liittyviä uratavoitteita lapselleen sekä mahdollistavat luonnontieteeseen liittyvää harrastuneisuutta, kuten tieteellistä kirjallisuutta tai tieteen oppimista edesauttavia vierailuja esimerkiksi museoihin. Tuloksista ilmenee, että yleisesti ottaen erityisesti opintojen alkutaipaleella tyttölapset saavat vanhempien korkeakoulutuksesta poikia enemmän hyötyä STEM-opintoihin. Tulokset eivät kuitenkaan olleet suoraviivaisia, sillä osa aineistosta osoittaa, että myöhemmässä vaiheessa opintoja pojat hyötyvät enemmän vanhempien korkeakoulutuksesta. Tutkimukset osoittavat, että STEM-oppiminen ei ole puhtaasti taitoon ja motivaatioon perustuvaa, vaan huomattavasti laajempi ilmiö. Lapsen perhetaustalla – tässä tapauksessa vanhempien koulutustasolla – on oleellinen yhteys STEM-aineissa menestymiseen. Aiheen aikaisempi koulutussosiologinen tutkimus on laajaa, mutta merkittäviltä osin painottunut koulutustason periytyvyyteen tai oppimistulosten numeeriseen tarkasteluun. Siksi tutkimus aiheen juurisyistä onkin oleellista. Tutkimus osoittaa, että mahdollisuudet hyviin oppimistuloksiin eivät ole yhdenvertaisia tai tasa-arvoisia, vaan ainakin osittain perhetaustasta riippuvaa.