Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • 1. Kirjat ja opinnäytteet
  • Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Keltasompasammalen (Splachnum luteum) lisääntymisfenologian muutokset

Niemi, Ronja (2026-01-28)

Keltasompasammalen (Splachnum luteum) lisääntymisfenologian muutokset

Niemi, Ronja
(28.01.2026)
Katso/Avaa
Niemi_Ronja_opinnayte.pdf (3.712Mb)
Lataukset: 

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020210767
Tiivistelmä
Eliöiden fenologia, eli esimerkiksi kasvun tai lisääntymisen vuosittainen ajoittuminen, on monilta osin ilmaston ohjaama. Ilmaston muuttuessa myös eliöiden fenologia voi muuttua. Monilla putkilokasveilla Euroopassa muun muassa lehtien avautumisen ja kukkimisen on todettu aikaistuneen lämpötilojen nousun myötä. Sammalet ovat oleellisia maaekosysteemien veden ja aineiden kierron säätelijöitä, ja ne ovat piirteidensä myötä vahvasti etenkin lämpötilan ja ilmankosteuden muutoksille alttiita. Tästä huolimatta ilmastonmuutoksen vaikutukset sammalille ovat suurilta osin tuntemattomia. Vähäiset fenologisia vasteita selvittävät tutkimukset ovat viitanneet siihen, että sammallajien välillä on eroja fenologisten muutosten suuruudessa. Tässä tutkielmassa selvitän keltasompasammalen (Splachnum luteum Hedw.) itiöpesäkkeen esiintymisajassa tapahtunutta muutosta sekä koko Suomessa että eri metsäkasvillisuusvyöhykkeillä aikavälillä 1859–2025. Lisäksi selvitän kehittyvätkö itiöpesäkkeet eri aikoihin eri metsäkasvillisuusvyöhykkeillä. Aineistoni koostui sekä luonnontieteellisten museoiden tieteellisistä keltasompasammalnäytteistä että uusista, digitaalisesti kirjatuista havainnoista (n = 545). Määritin jokaisen havainnon metsäkasvillisuusvyöhykkeen käyttäen QGIS-paikkatieto-ohjelmistoa, minkä jälkeen analysoin aineiston yleisellä lineaarisella mallilla. Selvitin myös kuinka luotettavia saamani tulokset ovat, sillä aineisto oli ajallisesti ja maantieteellisesti epätasaisesti jakautunutta. Lineaarisen mallin tulosten mukaan itiöpesäkkeen kehittyminen on aikaistunut koko Suomessa 20 päivällä aikavälillä 1859–2025. Metsäkasvillisuusvyöhykkeiden tulosten mukaan muutos on etelässä lähes merkitsevästi nopeampaa kuin pohjoisessa. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin nopeampaa mitä pohjoisemmasta alueesta on kyse, ja tulos saattaa aineiston niukkuuden ja epätasaisen jakautumisen takia olla vääristynyt. Metsäkasvillisuusvyöhykkeiden välillä oli selvät erot itiöpesäkkeen esiintymisajoissa, mikä viittaa siihen, että ilmastolla on vaikutus lajin itiöpesäkkeen esiintymisaikaan. Keltasompasammalelle fenologian muutos saattaa merkitä lisääntymismenestyksen heikentymistä. Jotta sammalten fenologian muutoksia ja niiden vaikutuksia ekosysteemeille ilmastonmuutoksen edetessä voidaan ennustaa tarkemmin, tarvitaan aiheesta lisää tutkimustietoa.
Kokoelmat
  • Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit) [2073]

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

JulkaisuajatTekijätNimekkeetAsiasanatTiedekuntaLaitosOppiaineYhteisöt ja kokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy

Turun yliopiston kirjasto | Turun yliopisto
julkaisut@utu.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste