Ihminen vai paholainen? : Adolf Hitlerin historiakuvat suomalaisissa historian oppikirjoissa 1983 ja 2013
Hälikkä, Helmi (2026-02-02)
Ihminen vai paholainen? : Adolf Hitlerin historiakuvat suomalaisissa historian oppikirjoissa 1983 ja 2013
(02.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020611692
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026020611692
Tiivistelmä
Historia on säilyttänyt asemansa pakollisena oppiaineena koko peruskoulun historian ajan. Vaikka oppikirjoissa käsitellyt aiheet ovat muuttuneet ja lisääntyneet, toisen maailmansodan ja Adolf Hitlerin (1889–1945) saama painoarvo on pysynyt mittavana. Minkälaisena hahmona Hitler esitetään, ja millaisen roolin historian henkilönä hän saa? Mitkä taustatekijät vaikuttavat siihen, millaisia historiakuvia hänestä muodostetaan?
Tässä tutkielmassa pureudutaan Hitlerin historiakuviin ja niiden muutoksiin vuosien 1983 ja 2013 oppikirjoissa. Oppikirjoja peilataan niin Hitler-tutkimuksen traditioihin kuin historiantutkimuksen ja -opetuksen muutoksiin kyseisellä aikavälillä sekä taustoitan niihin vaikuttavia tekijöitä. Analyysin kohteena ovat paitsi tekstit, myös sitä tukemaan valitut kuvat.
Vuoden 1983 oppikirjan Historia ja me 8 (Castrén & Riikonen) muodostama historiakuva nojaa vahvemmin demonisoinnin perinteeseen sekä korostaa Hitlerin roolia holokaustin ja maailmansodan aikaansaajana. Forum 8 Historia (Hämäläinen, Kohi, Päivärinta, Vihervä & Vihreälehto) vuodelta 2013 sen sijaan painottaa tiedonalakohtaisia taitoja ja haastaa oppilasta tekemään itse tulkintoja Hitleristä, korostaen koko Saksan kansan vastuuta tapahtumista. Molempien oppikirjojen taustalla näkyy aikansa historiantutkimuksen ja politiikan yleinen linja.
Aineistossa kokonaisuudessaan korostui Hitlerin erityislaatuinen asema suhteessa muihin valtionjohtajiin hänen edustaessaan itsensä lisäksi koko Saksan valtiota ja saadessaan oppikirjojen sivuilta yhdeksi henkilöksi paljon tilaa. Hänen asemansa suomalaisen peruskoulun historianopetuksessa näyttää näissä oppikirjoissa pysyvän huomattavana. Jatkotutkimuksellisesti aihetta olisi mahdollista laajentaa kansainväliseen vertailuun, jolla yhden ihmisen saama huomio historianopetuksessa asettuisi yhä laajempaan kontekstiin.
Tässä tutkielmassa pureudutaan Hitlerin historiakuviin ja niiden muutoksiin vuosien 1983 ja 2013 oppikirjoissa. Oppikirjoja peilataan niin Hitler-tutkimuksen traditioihin kuin historiantutkimuksen ja -opetuksen muutoksiin kyseisellä aikavälillä sekä taustoitan niihin vaikuttavia tekijöitä. Analyysin kohteena ovat paitsi tekstit, myös sitä tukemaan valitut kuvat.
Vuoden 1983 oppikirjan Historia ja me 8 (Castrén & Riikonen) muodostama historiakuva nojaa vahvemmin demonisoinnin perinteeseen sekä korostaa Hitlerin roolia holokaustin ja maailmansodan aikaansaajana. Forum 8 Historia (Hämäläinen, Kohi, Päivärinta, Vihervä & Vihreälehto) vuodelta 2013 sen sijaan painottaa tiedonalakohtaisia taitoja ja haastaa oppilasta tekemään itse tulkintoja Hitleristä, korostaen koko Saksan kansan vastuuta tapahtumista. Molempien oppikirjojen taustalla näkyy aikansa historiantutkimuksen ja politiikan yleinen linja.
Aineistossa kokonaisuudessaan korostui Hitlerin erityislaatuinen asema suhteessa muihin valtionjohtajiin hänen edustaessaan itsensä lisäksi koko Saksan valtiota ja saadessaan oppikirjojen sivuilta yhdeksi henkilöksi paljon tilaa. Hänen asemansa suomalaisen peruskoulun historianopetuksessa näyttää näissä oppikirjoissa pysyvän huomattavana. Jatkotutkimuksellisesti aihetta olisi mahdollista laajentaa kansainväliseen vertailuun, jolla yhden ihmisen saama huomio historianopetuksessa asettuisi yhä laajempaan kontekstiin.