Läntiset arvot, realistiset intressit : Arvopohjainen realismi ulkopoliittisena suuntauksena ja sen suhde presidentti Alexander Stubbin puheissa diskursiivisesti rakentuvaan ulkopoliittiseen identiteettiin

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan arvopohjaista realismia Suomen ulkopoliittisena suuntauksena ja sen suhdetta Alexander Stubbin diskursiivisesti rakentamaan Suomen ulkopoliittiseen identiteettiin. Aihetta on mielenkiintoista tarkastella, sillä Stubbin presidenttikauden alun ja Nato-jäsenyyden myötä Suomi on uudenlaisessa ulkopoliittisessa tilanteessa. Stubbin lanseeraama ulkopoliittinen suuntaus, arvopohjainen realismi, on myös uusi ja keskustelua herättänyt käsite. Tutkielman tavoitteena onkin tarkastella Stubbin näkemyksiä Suomen ulkopolitiikasta sekä arvopohjaisen realismin poliittista sisältöä ja näiden kahden suhdetta toisiinsa.

Tutkielma nojaa ulkopoliittisten koulukuntien ja poststrukturalistisen ulkopolitiikan tutkimuksen teorioihin sekä poststrukturalistisen diskurssianalyysin metodologiaan. Ulkopoliittiset koulukunnat ovat ulkopoliittisen päätöksenteon taustalla vaikuttavia pitkäaikaisia ajatusperinteitä, joista voidaan muodostaa ideaalityyppisiä ”koulukuntia”. Suomalaisessa kirjallisuudessa vakiintuneet koulukunnat ovat pienvaltiorealismi, euroatlantismi ja globalismi. Poststrukturalismi on postpositivistinen ja kielen merkitystä korostava teoriaperinne. Tutkielmassa nojataan Lene Hansenin esitykseen poststrukturalistisesta ulkopolitiikan tutkimuksesta, jonka mukaan poliittiset toimijat konstruoivat diskursiivisesti toisiaan yhtäaikaisesti vahvistavia identiteettejä ja politiikkalinjoja. Tutkielma on kontribuutio poststrukturalistiseen tutkimukseen sekä Suomen ulkopoliittisen identiteetin että ulkopoliittisten koulukuntien saralla.

Tutkielman metodi on Hansenin mallin mukainen poststrukturalistinen diskurssianalyysi. Tutkielman aineisto koostuu kolmesta Stubbin puheesta: virkaanastujaispuheesta 1. maaliskuuta 2024, suurlähettiläskokouksen puheesta 27. elokuuta 2024 sekä valtiopäivien avajaisten puheesta 5. helmikuuta 2025. Puheista tunnistettiin eksplisiittiset artikulaatiot ja niiden muodostamat diskurssit sekä tästä kokonaisuudesta muodostuva ulkopoliittisen identiteetin konstruktio. Tätä konstruktiota peilattiin ensin Stubbin spatiaalisiin, temporaalisiin ja eettisiin artikulaatioihin ja sitten arvopohjaiseen realismiin ulkopoliittisena suuntauksena. Lopuksi arvopohjaista realismia analysoitiin vielä ulkopoliittisena koulukuntana.

Tutkielman tulos oli, että identiteettikonstruktio muodostuu kuudesta eri identiteetin merkistä ja identiteetti kokonaisuudessaan muodostuu suhteessa Venäjään. Linkki ulkopoliittisen identiteetin ja arvopohjaisen realismin välillä on vakaa ja keskinäisesti toinen toistaan vahvistava. Ulkopoliittisena koulukuntana arvopohjainen realismi on selkeää jatkumoa euroatlanttiselle koulukunnalle, mutta sen vahva globaariorientoituneisuus on euroatlantismille uusi piirre. Kokonaisuudessa arvopohjainen realismi esiintyy ulkopoliittisena ohjenuorana, jossa arvot muodostavat pohjan Suomen toiminalle ja realismi tarjoaa helpotusta poliittisesti vaikeisiin tilanteisiin. Jatkotutkimusaiheena arvopohjaista realismia voitaisiin tarkastella jonkin tietyn tapauksen tai ongelman tasolla, jotta sen käytännön sovellutuksesta saataisiin lisätietoa.