Kotimaisen täydennysveron kaksinkertaisen verotuksen riskit

Abstract

Talouden globalisaatio ja monikansallisten konsernien verosuunnittelu ovat tuottaneet haasteita perinteisille kansallisille verojärjestelmille ja verosopimusverkostolle. OECD:n ja Inclusive Frameworking Pilari 2 sääntelyn GloBE pyrkii vastaamaan haasteeseen asettamalle suurille monikansallisille konserneille 15 % maailmanlaajuisen vähimmäisverotason. Järjestelmän keskeinen elementti on kotimainen täydennysvero, joka voi tietyin edellytyksin saada ehdot täyttävän QDMTT:n statuksen. QDMTT on GloBE:n ensisijainen verolaji ja sen tehtävänä on ohjata veronkanto sinne missä arvonluonti tapahtuu, eli antaa tulon lähdevaltiolle verotusoikeus. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kaksinkertaisen verotuksen riskejä kotimaisen täydennysveron soveltaminen pitää sisällään ja missä määrin ehdot täyttävä kotimainen täydennysvero voi olla estämättä päällekkäisiä verorasitteita GloBE-sääntelyn puitteissa. Tutkimus on lainopillinen ja lähdeaineistona pidetään OECD:n ja Inclusive Frameworkin mallisääntöjä, kommentaaria, hallinnollista ohjeistusta ja muuta viranomaismateriaalia. Oikeuskirjallisuus ja asiantuntija-artikkelit ovat lähdeaineistossa vahvasti esillä. Tutkielma muodostaa kokonaiskuvan GloBE-sääntelystä, sen soveltamisalasta, laskennan keskeisistä elementeistä sekä eri verolajien suhteesta. Kaksinkertaisen verotuksen riskien tarkastelun jälkeen johtopäätöksenä todetaan, että GloBE-sääntelyn sisäinen kaksinkertaisen verotuksen riski ei rajoitu yksittäisiin teknisiin tekijöihin, vaan järjestelmän rakenteeseen ja luonteeseen. Samaan tuloon voi kohdistua useampi täydennysverorasite, vaikka tulo olisi jo verotettu ehdot täyttävän kotimaisen täydennysveron voimin. Riski on teoreettinen, mutta olennainen.