"Parempi kun toimittelen porojeni kanssa, jotka minua paremmin ymmärtävät" : Pohjoismaista Alaskaan viedyt porot sanomalehdistössä vuosina 1893–1905
Uusitalo, Iiris (2026-02-09)
"Parempi kun toimittelen porojeni kanssa, jotka minua paremmin ymmärtävät" : Pohjoismaista Alaskaan viedyt porot sanomalehdistössä vuosina 1893–1905
Uusitalo, Iiris
(09.02.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021213082
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021213082
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee pohjoismaista Alaskaan vietyjä poroja suomalaisten ja amerikansuomalaisten sanomalehtien uutisoinnissa vuosina 1893–1905. Alkuperäislähteinä on käytetty kuutta eri sanomalehteä. Suomalaisista sanomalehdistä tutkielmassa on käytetty Hufvudstadsbladetia, Rauman lehteä ja Vasabladetia, ja amerikansuomalaisista Amerikan Kaikua, Amerikan Uutisia ja Siirtolaista. Tutkielman metodi on laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkielma selvittää, miten lehdet käsittelivät porojen kuljettamista Alaskaan ja niiden käyttöä osana Klondikeen suunnattua apuretkikuntaa kultaryntäyksen aikaan. Lisäksi se tarkastelee porojen elinoloja uudella alueella ja sitä, millaisena poron arvo sekä ihmisen ja eläimen välinen suhde välittyy lehtitekstien kautta. Tutkielma nostaa esille myös kolonialismin näkymisen lehtiteksteissä ja porojen käyttöä kolonialismin välineenä, sillä aihe on oleellinen osa tutkielman aihepiiriä ja täten tärkeää ottaa huomioon.
Tutkimustulosten perusteella pitkät maa- ja merimatkat olivat poroille vaarallisia, ja useita eläimiä kuoli ja loukkaantui matkan aikana. Porot olivat oleellisessa asemassa Klondikeen suunnatun apuretken suunnittelussa, vaikka talven 1897–1898 epäilty kullankaivajien nälänhätä ei osoittautunut niin vakavaksi kuin aluksi pelättiin. Alaskan poroista uutisointi oli tutkielman aikarajauksen sisällä aktiivisinta vuosina 1897 ja 1898 epäillyn nälänhädän aikaan. Kultakentillä ja apuretkikunnassa oli osallisena pohjoismaista kotoisin olevia henkilöitä. Aihe kosketti näin ollen laajaa yleisöä lehtien lukijakunnassa.
Porojen elinolot vaihtelivat laajasti, mikä selittyy Alaskan suurella pinta-alalla. Kasvillisuudessa oli eroavaisuuksia alueiden välillä ja osa poronhoitajista koki seudun täysin poronhoitoon sopimattomana. Karulla alueella porojen arvo korostui veto- ja kuormajuhtana erityisesti paikasta toiseen liikkuessa. Olennaisena tutkimustuloksena on myös porojen syvä vaikutus niitä hoitaneisiin ihmisiin. Ne toivat hoitajilleen henkistä tukea ja turvaa, mutta myös materialistista vaurautta. Poronhoitajaksi lähteminen loi mahdollisuuden ottaa osaa Klondiken kultaryntäykseen. Kultavaltauksilla rikastuminen muutti henkilöiden elämänlaatua ja varallisuutta tavalla, joka ei olisi ollut samassa mittakaavassa yhtä todennäköistä heidän kotimaissaan.
Tutkielma selvittää, miten lehdet käsittelivät porojen kuljettamista Alaskaan ja niiden käyttöä osana Klondikeen suunnattua apuretkikuntaa kultaryntäyksen aikaan. Lisäksi se tarkastelee porojen elinoloja uudella alueella ja sitä, millaisena poron arvo sekä ihmisen ja eläimen välinen suhde välittyy lehtitekstien kautta. Tutkielma nostaa esille myös kolonialismin näkymisen lehtiteksteissä ja porojen käyttöä kolonialismin välineenä, sillä aihe on oleellinen osa tutkielman aihepiiriä ja täten tärkeää ottaa huomioon.
Tutkimustulosten perusteella pitkät maa- ja merimatkat olivat poroille vaarallisia, ja useita eläimiä kuoli ja loukkaantui matkan aikana. Porot olivat oleellisessa asemassa Klondikeen suunnatun apuretken suunnittelussa, vaikka talven 1897–1898 epäilty kullankaivajien nälänhätä ei osoittautunut niin vakavaksi kuin aluksi pelättiin. Alaskan poroista uutisointi oli tutkielman aikarajauksen sisällä aktiivisinta vuosina 1897 ja 1898 epäillyn nälänhädän aikaan. Kultakentillä ja apuretkikunnassa oli osallisena pohjoismaista kotoisin olevia henkilöitä. Aihe kosketti näin ollen laajaa yleisöä lehtien lukijakunnassa.
Porojen elinolot vaihtelivat laajasti, mikä selittyy Alaskan suurella pinta-alalla. Kasvillisuudessa oli eroavaisuuksia alueiden välillä ja osa poronhoitajista koki seudun täysin poronhoitoon sopimattomana. Karulla alueella porojen arvo korostui veto- ja kuormajuhtana erityisesti paikasta toiseen liikkuessa. Olennaisena tutkimustuloksena on myös porojen syvä vaikutus niitä hoitaneisiin ihmisiin. Ne toivat hoitajilleen henkistä tukea ja turvaa, mutta myös materialistista vaurautta. Poronhoitajaksi lähteminen loi mahdollisuuden ottaa osaa Klondiken kultaryntäykseen. Kultavaltauksilla rikastuminen muutti henkilöiden elämänlaatua ja varallisuutta tavalla, joka ei olisi ollut samassa mittakaavassa yhtä todennäköistä heidän kotimaissaan.
