Poliittiset työtaistelut – Suoja ja rajoitukset työmarkkinauudistuksen jälkeen

Abstract

Tutkielma käsittelee vuoden 2024 työmarkkinauudistuksen yhteydessä poliittisiin työtaisteluihin kohdistettuja rajoituksia sekä näiden rajoitusten sallittavuutta ja suojaa niin kansainvälisen kuin kansallisen sääntelyn nojalla. Työtaisteluoikeus on laajasti tunnustettu perus- ja ihmisoikeus, mutta poliittisen työtaisteluoikeuden vastaava asema on ollut kyseenalainen, eikä sen ole katsottu kuuluvan työtaisteluoikeuden ydinalueeseen tai nauttivan vahvaa suojaa kansainvälisten sopimusten tulkintojen perusteella. Suomessa poliittisten työtaisteluiden voidaan katsoa nauttivan perusoikeussuojaa, mitä perustelevat niin oikeuskirjallisuus kuin oikeuskäytäntö. Poliittisten työtaisteluiden rajoittamiselle ei kansainvälisesti aseteta korkeita vaatimuksia ja niiden suojan taso on alhainen, mutta kansallisesti poliittiset työtaistelut ovat perusoikeusasemansa puitteissa vahvemman suojan alaisia, mikä tulee ottaa huomioon niitä rajoitettaessa. Uudistuksen mukaiset rajoitukset noudattavat pääasiassa perusoikeuksien rajoitusedellytysten asettamia vaatimuksia, mutta tarkkarajaisuuden, täsmällisyyden ja hyväksyttävyyden sekä oikeasuhtaisuuden kriteerien täyttymistä voidaan kyseenalaistaa. Rajoitukset kaventavat poliittisten työtaisteluiden käyttöalaa, mutta jättävät samalla tilaa tulkinnanvaraisuuksille. Uudistuksen tavoitteiden toteutuminen ja mahdollinen kansainvälisen sääntelykehyksen tarkentuminen ovat mielenkiintoisia lähitulevaisuudessa seurattavia tekijöitä, joiden todennäköisiä vaikutuksia poliittisten työtaisteluiden sääntelyyn ja kehitykseen on vielä toistaiseksi vaikea arvioida.