”She was a living reverie for me” : Camilla miehisen katseen kohteena Donna Tarttin romaanissa The Secret History (1992)
Sivanne, Nea (2026-03-10)
”She was a living reverie for me” : Camilla miehisen katseen kohteena Donna Tarttin romaanissa The Secret History (1992)
Sivanne, Nea
(10.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821155
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821155
Tiivistelmä
Donna Tarttin romaanin The Secret History (1992) keskeisistä henkilöhahmoista vain yksi on nainen, salaperäinen kaksonen Camilla Macaulay. Kandidaatintutkielmassani käsittelen, miten teoksen minäkertoja ja päähenkilö Richard Papen havaitsee Camillan antiikin Kreikan ja gotiikan genren konventionaalisten hahmojen kautta. Tämä tekee Camillasta rajoittuneen kerronnan välityksellä hahmottuvan haavekuvan, jossa häntä ei nähdä inhimillisenä toimijana, vaan esineenä. Tutkielmalleni keskeisiä käsitteitä ovat feministisessä kirjallisuudentutkimuksessa vakiintuneet termit miehinen katse ja esineellistäminen, joita hyödynnän narratologisessa viitekehyksessä kuvaamaan Richardin tapaa havaita Camilla.
Tutkimukseni perustuu John Bergerin ja Laura Mulveyn kehittämille teorioille katseesta sekä Martha Nussbaumin sekä Kasey Lynn Morrisin ja Jamie L. Goldenbergin määritelmille esineellistämisestä. Analyysini taustalla on Gérard Genetten määritelmä kertojuudesta, ja viittaan lisäksi oleellisesti Kate Manneen eritellessäni miehiseen katseeseen ja esineellistämiseen liittyvää seksismiä. Kreikkalaista haaveulottuvuutta eritellessäni hyödynnän tietosanakirjoja Encyclopaedia Britannica sekä The Oxford Encyclopedia of Ancient Greece and Rome, ja gotiikkaa käsittelevässä luvussa keskeisiä ovat Edmund Burken ajatukset ylevästä ja kauniista. Tarkoituksenani on jatkaa aiempaa The Secret History -teoksen kreikkalaisiin ja goottilaisiin elementteihin keskittynyttä tutkimusta feministisin lähtökohdin ja osoittaa, kuinka kertojan vahingollista miehistä katsetta käytetään keinona tuoda esiin teoksen todellisuuden hylkäämiseen ja moraaliseen rappioon liittyviä teemoja. Täten myös kertojan seksistinen tapa kuvata Camilla asetetaan kritiikin kohteeksi.
Tutkimukseni perustuu John Bergerin ja Laura Mulveyn kehittämille teorioille katseesta sekä Martha Nussbaumin sekä Kasey Lynn Morrisin ja Jamie L. Goldenbergin määritelmille esineellistämisestä. Analyysini taustalla on Gérard Genetten määritelmä kertojuudesta, ja viittaan lisäksi oleellisesti Kate Manneen eritellessäni miehiseen katseeseen ja esineellistämiseen liittyvää seksismiä. Kreikkalaista haaveulottuvuutta eritellessäni hyödynnän tietosanakirjoja Encyclopaedia Britannica sekä The Oxford Encyclopedia of Ancient Greece and Rome, ja gotiikkaa käsittelevässä luvussa keskeisiä ovat Edmund Burken ajatukset ylevästä ja kauniista. Tarkoituksenani on jatkaa aiempaa The Secret History -teoksen kreikkalaisiin ja goottilaisiin elementteihin keskittynyttä tutkimusta feministisin lähtökohdin ja osoittaa, kuinka kertojan vahingollista miehistä katsetta käytetään keinona tuoda esiin teoksen todellisuuden hylkäämiseen ja moraaliseen rappioon liittyviä teemoja. Täten myös kertojan seksistinen tapa kuvata Camilla asetetaan kritiikin kohteeksi.
