Jos tähän viimeiseen mahdollisuuteen ei tartuta : Metaforat Yleisradion Gazan sota -verkkouutisten sitaateissa lokakuussa 2025
Mattila, Emilia (2026-03-11)
Jos tähän viimeiseen mahdollisuuteen ei tartuta : Metaforat Yleisradion Gazan sota -verkkouutisten sitaateissa lokakuussa 2025
Mattila, Emilia
(11.03.2026)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821310
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026031821310
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee, millaisia metaforia esiintyy Yleisradion Gazan sota -uutisten sitaateissa lokakuussa 2025 ja millaisia konnotaatioita ne mahdollisesti rakentavat sodan osapuolista, sen kulusta ja ihmisistä. Sitaateissa esiintyvät metaforat on luokiteltu käsitemetaforiensa perusteella ryhmiin, joita tutkielmassa analysoidaan kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta sekä yleisen kielitajun keinoin.
Aineistossa metaforilla kuvataan yleisimmin rauhaa aineiston julkaisajankohdasta johtuen. Metaforat rakentavat yhdessä mielikuvaa Israelista agentiivisena toimijana ja palestiinalaisista sekä gazalaisista siviileistä ei-agentiivisina toiminnan kohteina. Merkittävää on, että rauhan metaforissa Israel mielletään samanaikaisesti rauhaa tarjoavaksi osapuoleksi ja toisaalta lainrikkojaksi. Kun kuvataan positiivisia toimintoja, Israel esitetään aktiivisena toimijana. Negatiivisten yhteydessä esiin nousee luonnonilmiömetaforia sekä keventäviä pelivertauksia. Terroristijärjestö Hamas esiintyy metaforissa huomattavan vähän.
Aineistossa esiintyvät metaforat luovat kuvaa lopuillaan olevasta sodasta ja lähestyvästä rauhasta. Sodan konnotaatioita pehmennetään vertaamalla sotaa peliin. Kokonaisuudessaan sodan osapuolten välille rakennetaan merkittävää tyylieroa.
Aineistossa metaforilla kuvataan yleisimmin rauhaa aineiston julkaisajankohdasta johtuen. Metaforat rakentavat yhdessä mielikuvaa Israelista agentiivisena toimijana ja palestiinalaisista sekä gazalaisista siviileistä ei-agentiivisina toiminnan kohteina. Merkittävää on, että rauhan metaforissa Israel mielletään samanaikaisesti rauhaa tarjoavaksi osapuoleksi ja toisaalta lainrikkojaksi. Kun kuvataan positiivisia toimintoja, Israel esitetään aktiivisena toimijana. Negatiivisten yhteydessä esiin nousee luonnonilmiömetaforia sekä keventäviä pelivertauksia. Terroristijärjestö Hamas esiintyy metaforissa huomattavan vähän.
Aineistossa esiintyvät metaforat luovat kuvaa lopuillaan olevasta sodasta ja lähestyvästä rauhasta. Sodan konnotaatioita pehmennetään vertaamalla sotaa peliin. Kokonaisuudessaan sodan osapuolten välille rakennetaan merkittävää tyylieroa.
