Kenen käsissä on ihmishenki? : Tappavaa voimaa käyttävät autonomiset asejärjestelmät ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus
977.53 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset3
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen tappavaa voimaa käyttäviä autonomisia asejärjestelmiä (LAWS) ja niiden käytön yhteensopivuutta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden (KHO) asettamiin sodankäynnin perusperiaatteisiin. Työni on laadullinen tutkimus, jossa on piirteitä kartoittavasta kirjallisuuskatsauksesta ja oikeudellisen argumentaation arviosta. Käytän ja analysoin tutkielmassani kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja tappavaa voimaa käyttäviin autonomisiin asejärjestelmiin keskittyvää tutkimuskirjallisuutta. Kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen liittyy säännöt ja periaatteet, joiden mukaan valtioiden odotetaan toimivan.
Tutkin ensisijaisesti KHO:n yhteensopivuutta autonomisten asejärjestelmien käyttöön konfliktissa. Sen lisäksi tutkielmassani esittelen normiyrittäjyyden konseptin ja suurvaltojen pyrkimykset vaikuttaa LAWS-kysymykseen. Tutkielmassani tarkastelen KHO:n perusperiaatteiden yhteensopivuutta autonomisiin asejärjestelmiin ja esittelen haasteet, jotka LAWS:in käytössä saattaa ilmetä. Perehdyn suurvaltojen merkitykseen LAWS-kysymyksessä suurvaltojen omien intressien ja kilpavarustelun kautta. Tutkielmassani esitän, että erityisesti suurvaltojen kilpavarustelu ja halu saada toisiaan mahtavampi asema globaalisti vaikuttavat suurvaltojen kielteiseen kantaan sääntelyä kohtaan.
Tutkielmassani selvitän, että LAWS aiheuttaisi mahdollisesti useita haasteita KHO:n soveltamiselle. Erityisesti ihmiselle tyypillisen arviointikyvyn ja järkeilyn puuttuminen aiheuttaa ristiriitoja usean periaatteen kanssa. Sen lisäksi KHO:n periaatteissa on niiden subjektiivisuuden vuoksi paljon tulkinnanvaraa. On kuitenkin mahdollista, että KHO:n kanssa yhteensopimaton teknologia saa aikaan erilaisten lisäysten muodostamisen. Jos KHO nähdään liian haasteelliseksi soveltaa nouseviin teknologioihin, voisi esimerkiksi lisäprotokollan lisääminen olla mahdollisuus. Selvitän myös suurvaltojen asemaa nousevan teknologian kehittämisessä ja sen vaikutusta suurvaltojen asenteisiin sääntelykeskustelua kohtaan. Hyödynnän LAWS-keskustelua analysoidessani normiyrittäjyyden konseptia.