Rajaturvallisuuslaki pluralisoituneessa valtiosäännössä : Valtiosääntöoikeusteoreettinen näkökulma välineellistetyn maahantulon torjumisesta säädettyjen poikkeuslakien suhteesta ylivaltiollisiin perus- ja ihmisoikeusnormeihin
1.22 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset200
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee vuonna 2024 ensi kertaa säädettyä ja vuonna 2025 jatkettua lakia väliaikaisista
toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi (482/2024) valtiosääntöpluralistisen
oikeustieteen teorian näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko laki ristiriidassa
Suomea sitovien ylivaltiollisten perus- ja ihmisoikeuksien kanssa ja millaista
valtiosuvereenisuuskäsitystä rajaturvallisuuslain säätäminen ilmentää.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu valtiosäännön pluralisoitumisen teoriasta siinä mielessä,
kun se välittyy Catherine Richmondin kansallisen, kansainvälisen ja EU-oikeuden suhdetta
tarkastelleessa artikkelissa sekä enimmäkseen suomalaisessa oikeustieteellisessä asiaan liittyvässä
keskustelussa. Koska Richmondin artikkeli tarkastelee pluralismia erityisesti Hans Kelsenin 1900-
luvulla kehittelemissä käsityksissä valtiosäännön muuttumisesta ja kansallisen sekä ylivaltiollisen
oikeuden suhteesta, tutkielmani rakentuu Kelsenin filosofian keskeisratkaisujen varaan. Niihin kuuluu
erityisesti sanamuodoltaan avointen oikeudellisten tulkintatilanteiden muuttuminen
poliittisluonteiseksi ratkaisutoiminnaksi ja oikeudellisen ratkaisutoiminnan tietynasteinen
ennakoimattomuus, johon erityisesti tuomarin laaja harkintavalta johtaa.
Käsittelen rajaturvallisuuslakia sekä perustuslakivaliokunnan abstraktin normikontrollin että
konkreettisen tuomioistuinkontrollin näkökulmista, mutta painottuen abstraktiin näkökulmaan.
Tutkimusmenetelmänä on erityisesti vertailla rajaturvallisuuslain esitöiden yhteydessä – mukaan
lukien hallituksen esitys, perustuslakivaliokunnan lausunnot sekä valiokunnalle annetut
asiantuntijalausunnot – esitettyjä kannanottoja siihen pidempään valtiosääntöoikeudelliseen
keskusteluun, joka ilmenee alalta 1990-luvun alusta asti tehdyistä väitöskirjoista ja virallisaineistosta.
Tutkielman mukaan rajaturvallisuuslain ristiriitaisuus ylivaltiollisten perus- ja ihmisoikeuksien kanssa
on sidottu konkreettiseen lainsoveltamistilanteeseen, jolloin abstraktilla tasolla ei voida varmasti
sanoa, että rajavartiomiehen menettely tällaisessa yksittäistilanteessa rikkoisi EU- tai kansainvälisen
oikeuden normeja. Rajaturvallisuuslailla suomalainen lainsäätäjä ottaa tietoisia riskejä ylivaliollisen
oikeuden rikkomisesta, ja samalla ilmoittaa ylivaltiollisille toimielimille kantansa siitä, miten näitä
ylivaltiollisia oikeuksia tulisi tulkita. Siten rajaturvallisuuslain säätäminen sopii parhaiten jaetun
suvereenisuuden käsitykseen, jonka mukaan valtion toimivalta on sekä sisäisesti että ulkoisesti yhä
jakautuneempi, eikä yksittäistä suvereenia tahoa voida valtiosääntöoikeudessa enää nimetä.