Perestroikan fundeeraaja : Presidentti Mauno Koiviston arviot, käsitykset ja toiminta Neuvostoliiton perestroikan suhteen vuosina 1987–1991
424.66 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1064
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee presidentti Mauno Koiviston suhdetta Neuvostoliiton
perestroikaan. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten Koivisto näki ja koki
Mihail Gorbatšovin alulle laittamien uudistusten tuomat muutokset Neuvostoliiton
talous- ja yhteiskuntajärjestelmään. Tarkastelen Koiviston arvioiden ja käsitysten
muodostumista sekä sitä, millaiseen tietoon ennusteet perestroikan tulevaisuudesta
perustuivat.
Tutkimukseni sijoittuu ajallisesti vuosien 1987–1991 väliin, jolloin kansainvälinen
järjestelmä oli vahvan murroksen kourissa. Neuvostoliitto pyrki uudistamaan suurvaltaasemaansa
perestroikan avulla, joka keskittyi etenkin maan yhteiskunta- ja
talousjärjestelmän kehittämiseen. Perestroika loi osaltaan mahdollisuuksia kuvitella
uudenlaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kylmän sodan perinteisen blokkijärjestelmän
ohelle.
Tutkielman metodisena pohjana toimii aatehistoriallinen lähestymistapa, jossa
tarkastellaan sitä, miten ihmiset kokivat ja näkivät erilaiset tapahtumat. Sovellan
tutkimuksessa myös tunnemaiseman käsitettä sekä erilaisten menneiden
tulevaisuuksien ja tulevaisuuskuvien tarkastelua.
Tutkimuksen pääasiallisena lähdeaineistona toimivat Kansallisarkistossa sijaitsevat
Mauno Koiviston arkiston, Tasavallan presidentin kanslian III arkiston materiaalit sekä
Neuvostoliittoinstituutin arkistomateriaalit, joita täydennän tutkimus- ja
muistelmakirjallisuudella. Lisäksi olen haastatellut Mauno Koiviston kansliapäällikkö
Jaakko Kalelaa.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että Koivisto suhtautui varovaisen toiveikkaasti
Neuvostoliiton muutokseen ja piti mahdollisena, että neuvostovaltio siirtyisi kohti
jonkinlaista markkinasosialistista järjestelmää. Tämän ajatuksen puitteissa Koivisto
myös tarjosi apuaan ja näkemyksiään kansainvälisen diplomatian kentällä sekä idän
että lännen suuntaan. Perestroikan epäonnistuminen ei itsessään yllättänyt Koivistoa,
joka tunnisti talousuudistusten tuoman mahdollisuuden poliittiseen hajaantumiseen.
Keskittyminen perestroikan taloudelliseen ulottuvuuteen sen sijaan aiheutti sen, että
liittovaltion rauhanomainen hajoaminen tuli presidentille yllätyksenä.